31.10.2016

Kontakteja Omakoti-messuilta

Terveisiä Omakoti-messuilta, jotka pidettiin viime viikonloppuna Myyrmäki-hallissa. Me kävimme messuilla lauantaina pahimpaan ruuhka-aikaan, mutta saimme kuitenkin kerättyä kaiken sen informaation mitä lähdimme sieltä hakemaan. Nimittäin, hakusessa oli kolme tekijää, sähkömies, kylpyhuoneurakoitsija sekä ikkuna-asentaja. Kävimme läpi koko messuhallin ja juttelimme vähintään viidentoista urakoitsijan kanssa. Kyselimme myös Verisuren osastolta onko valikoimiin tullut mitään uutta ja olihan sitä.


Messuvierailun tuloksena ikkunafirma Pihla on tulossa meille tällä viikolla mittaamaan uuden ikkunan sekä oven paikkaa. Tällä kertaa uusimme oven kylpyhuoneesta ulos sekä löylyhuoneen ikkunan. 

Teetämme ikkuna/ovi-remontit tällä tavoin osissa, se sopii paremmin kukkarolle sekä muihin remontttiaikatauluihin, mitä meiltä toden totta löytyy. Aiomme nimittäin viimeinkin remontoida koko kylpyhuoneen sekä saunan. Sen on tarkoitus tapahtua ensi vuoden aikana, mieluiten kesällä. Kylpyhuoneremonttia silmällä pitäen laitamme nyt ikkunan ja oven kuntoon ensin, jottei karmien ja pintamateriaalien liitoskohtia tarvitse tehdä moneen kertaan uudelleen.

Löysimme messuilta myös useampia kylpyhuoneurakoitsijoita, joilta aiomme pyytää tarjouksia heti kun ikkunaprojekti on valmis. Kylppäriremppaajien valinta on kuitenkin melko jännittävää puuhaa. Aina mietityttää, mitenhän se homma sitten käytännössä sujuu, onko millaisia riskejä, miten toimii kommunikaatio. Aion syynätä remppafirmojen suositukset ja referenssit läpi huolella ennen valintaa. Kysellä tutuilta ja toreilta, haastatella myyjiä. Kylpyhuoneen laittaminen on niin kallista, että sen on onnistuttava. 

Kyselin kylppäriurakoitsijoilta mielipiteitä myös mikrosementistä. Sehän on kovasti muotia kylpyhuoneissa nykyään. Olin hieman yllättynyt vastauksista joita sain, nimittäin, urakoitsijat eivät suosittele mikrosementin käyttöä kylpyhuoneissa. Suihkuttomissa vessoissa korkeintaan. Omien sanojensa mukaan aine on vielä sen verran uusi ja tuntematon, joten he eivät voi mennä takuuseen sen kestävyydestä. He eivät voi suositella materiaalia josta ei ole pitkäaikaista näyttöä ja kokemusta. 
Tämä on ymmärrettävää. Silti mietin, missä on uusien materiaalien tutkimuskenttä, milloin mikrosementistä sitten on tarpeeksi näyttöä ja kokemusta? Hmm... Miten voivat pari vuotta vanhat asuntomessu-kylpyhuoneet tänä päivänä?

Noh, meidän kylpyhuoneeseen ei tule mikrosementtiä, tulee linkkeriä ja laattaa, valkoiseksi käsiteltyä laudetta ja kattopanelia. Olen poiminut internetin ihmeellisestä maailmasta ideoita ja tunnelmia tulevaa kylpyhuonetta varten. Olen piirtänyt uutta pohjapiirrosta, miettinyt kalusteita ja valoratkaisuja. Alan olla aika hyvin jyvällä mitä tuleman pitää. Mielikään ei ole matkan varrella muuttunut kovin paljoa, vähän kuitenkin. En enää halaja isoa lasiseinää kylppärin ja löylyhuoneen välille. Se ei ole käyttistä meillä, tyydyn siispä puolikkaaseen lasiseinään. :)

Tapasimme messuilla myös sähkömiehiä. Tuo ah niin kummallinen ja omanlaisensa ihmistyyppi. En ole eläessäni tavannut omituisempia ihmisiä kuin sähkömiehet. Lasken tietenkin leikkiä, mutta totta toinen puoli. Messuilla tapaamamme sähkömiehet olivat tyynen rauhallisia, melkein apaattisia, varmasti ammatissaan kovin taitavia, mutta eivät kovin asiakaspalvelutaitoisia. 
Kerroin eräälle sähkömiehelle vaatimattomat ajastintoiveeni, haluan ajastetut ulkovalot. Hän siihen, että "etkö voisi vain tyytyä liiiketunnistinvaloihin". Minä vastasin siihen pienen hämmentyneen hiljaisuuden jälkeen, että "en, se ei ole sama asia". 
Noh, tämä sähkömies ei varmaankaan päädy meille asentamaan ulkovaloja. Sähkömies on kuitenkin pakko palkata jos jotain muutoksia sillä saralla haluaa. Onneksi messuilta oli löydettävissä useampia vaihtoehtoja. 

Ulkovalojen lisäksi tarvitsemme sähkömiestä ehostamaan talon alkuperästä sähkökaappia. Modernisoimaan sen, vaihtamalla koko laitoksen uuteen, uusilla ominaisuuksilla. Se ei ole mikään pieni homma se. Eikä kovin tavanomainen juttu. Ei sellainen, joka pitäisi tehdä joka taloon joskus. Siksi uskoisinkin, että sähkömiehet eivät tätä hommaa kovin mielellään ota tehtäväksi. 
Meillä se kuitenkin pitäisi tehdä, useammastakin syystä. Minulle joka en sähkökaapin ydintä tunne, tärkein syy on järjettömän kova poksuva ääni joka sähkökaapista kuuluu tasaisin väliajoin. "Vanhaa mekaniikkaa", sanoo mieheni, joka onneksi on perehtynyt asiaan hieman tarkemmin. Joskus herään poksahdukseen keskellä yötä. Vaikka sähkökaappi onkin eri kerroksessa ja eripuolella taloa. Ja se ei todellakaan ole ok, siksi asia täytyy korjata, tavalla tai toisella. 
Näitä vanhan talon ihanuuksia, NOT.



On kuitenkin hieno huomata, että näköjään jaksamme tätä remppapöhinää vieläkin, kaikkien näiden vuosien jälkeen. On nimittäin menossa remonttimme viides vuosi, eikä loppua näy. Osta vanha talo niin et tarvitse muita harrastuksia. Niin se menee. Ihminen jaksaa yllättävän paljon, vaikka ei siltä aina tunnukaan. Ehkä se on se kun näkee välillä jonkin asian etenevän ihan oikeasti. Pieniä voittoja matkan varrella. 

Olen myös välillä miettinyt sitäkin vaihtoehtoa, että mitä jos asuisimmekin remonttivapaassa asunnossa... Mutta hei! Mitä ihmettä me sitten tekisimme kaikki illat ja viikonloput??? ;)

-Sanna-

(Kuvat: Omakotimessut.net)

27.10.2016

HAYn Twisted-henkarit

Hankin Stockmannilta vähän blingiä vaaterekkiin. Hayn kierteellä olevat messinki-henkarit heijastavat kivasti valoa. Sopii fiinimmällekin vaatteelle ja reippaasti näkösälle. 
Meillä on makuuhuoneessa iso valkoinen rekki, jossa pidämme osaa vaatteista. Nämä uudet henkarit sopivat siihen käyttöön oikein hyvin.


Twisted-ripustimia myydään viiden seteissä. Yhdelle henkarille tulee hintaa kolmisen euroa. Ei paha.


-Sanna-

24.10.2016

Vuosipäiväsormukset ja Pandora Rose

Juhlimme pari viikkoa sitten kuudetta hääpäiväämme. Sain tuolloin mieheltäni lahjaksi kaksi Pandoran sormusta, sellaiset kuin itse toivoin. Olen käyttänyt niitä nyt yhdessä ja erikseen.




Pandoran liikkeessa valintoja tehdessäni huomasin, että heille oli tullut myyntiin koruja uudella materiaalilla. Uuden punertavan sarjan nimi on Pandora Rose. Materiaalia voisi kutsua ruusuhopeaksi, sillä korujen pohjamateriaali on hopea, johon on sekoitettu hieman kuparia. Kupari tekee korun punertavan sävyn. Rose-korut on kyllä pinnoitettu 14K ruusukullalla, mutta ruusukultaisesta korusta ei voida tietenkään puhua.

Jos olet kiinnostunut Pandora Rose korujen spekseistä, kannattaa tsekkailla täältä.

Pohdin itse ensin ruusuhopeisen Timesless Elegance -sormuksen ostoa (jota ei valitettavasti saa hopeisena), mutta päädyin kuitenkin hopeisiin sormuksiin. Nimittäin, jos valitsee ruusuhopeaa, pitäisi samantien ostaa myöskin sävyyn sopivat korvakorut... ja kaulakorun... ja KAIKKI. Siinäpä muuten hyvä syy ostaa lisää koruja oikein urakalla. :)

Kuva: Pandora.net

-Sanna-

20.10.2016

Testissä Fiskarsin haravat

Jo koitti syksy ja jokavuotinen haravointishow. Meidän pihalla lehtiä riittää, melkeinpä päänvaivaksi asti. On useampi iso tammi ja vielä useampi iso vaahtera, jotka niitä tiputtelevat. Takapihalta löytyy kyllä kolme lehtikompostia, jotka kuitenkin täyttyvät samantien. Yritämme kompostoida kaikki lehdet, sillä haluaisimme käyttää kukkapenkkeihin ja muihin istutuksiin jokin kaunis päivä pelkästään oman maan multaa. 

Lehtiongelma taitaa olla kovin yleinen, naapurustossamme pussitetaan ja kärrätään syksyn lehtiä monituisin keinoin. Useampi vie lehdet sorttiasemalle, pois omilta vaivoilta. Sitä vaihtoehtoakin olemme pohtineet, mutta koska multaa kuitenkin tarvitaan joka vuosi jonkin verran, miksipä emme tekisi sitä itse.

Laittoi lehdet mihin tahansa, ne täytyy joka tapauksessa haravoida ensin kasaan. Pääsin testaamaan Fiskarsin uutta Light lehtiharavaa blogiyhteistyön kautta. Jospa haravointi olisi mukavampaa kevyemmällä haralla. Otin vertailukohdaksi  Fiskarsin vanhan oranssin haravan. 


Täytyy myöntää, että valkoharmaa harava miellyttää silmääni enemmän kuin mustaoranssi. Toisaalta, oranssi väri on mielestäni yhtä kuin Fiskars. Seikka josta sen oitis tunnistaa. Suomalainen klassikko. Mutta, rehellisesti sanottuna, en juurikaan välitä minkä värisellä haravalla lehtiä kasaan. Pääasia on, että harava toimii. 

En ole ihan varma onko Light-harava kevyempi kuin originaali oranssi harava. Tai varmasti on, mutta en huomannut sitä. Käytössä haravia liikutteli kevyesti kumpaakin. Pidin kuitenkin valkoisen haravan varressa olevasta mustasta tarttumispinnasta. Siitä sai paremman otteen. Oranssin haravan varsi on nimittäin liukas hansikkaat kädessä.

Light-haravan varsinainen hara elikkäs piikit ovat mielestäni himpun verran jämäkämmät kuin vanhan haravan. Mikä tekee haravoinnista hitusen kevyempää ja on siitä sekin hyöty ettei lehdet niin helposti jumita piikkien lomaan.


Oivia toimivia pelejä molemmat, valitsen paremmaksi kuitenkin Light-haravan. On kuitenkin hyvä, että haravia on nyt useampia. Pihahommia kun on aina mukavampaa tehdä porukalla.

-Sanna-

(Yhteistyössä Fiskars Garden)

8.10.2016

Väriä arkeen ja juhlaan

Esitelen teille omat värini. 


Muistan hämärästi lapsuudestani, että 80-90-luvuilla jopa isoimmissa automarketeissa oli oma kemikaalio-osasto, kemppari elikkäs kauneustuotteiden osasto. Osastolla oli oma palvelutiski ja asiantuntevat myyjät. Useampia myyjiä samaan aikaan. Sellaisia leidejä, jotka olivat itse viimeisen päälle laitettuja, AINA. Vähän vastaavasti kuin Stockmannin meikkiosastolla nykyisin. Muistan miten tarkkaa huulipunan ja kynsilakan yhteensovittaminen oli tuolloin. Oikeaa sävyä etsittiin myyjän kanssa pitkään ja pieteetillä. Etsittiin "sitä" omaa, juuri sinun hipiääsi sopivaa sävyä. Se oli sellainen naisten juttu. Tai niin se asia minulle, pikkutytölle, näyttäytyi. Siitä lähtien olen elänyt käsityksessä, että huulipunan ja kynsien on oltava samaa sävyä. Sillä ajatuksella mennään tänäkin päivänä. 

Löysin paremmin arkeen sopivan kynsilakkasävyn Essieltä. Sävyn nimi on "eteerinen optimisti". Tähän sävyyn täydellisesti sopiva huulipuna löytyi Lumenelta, sävyn nimi on "valon leikki".

Juhlavampina päivinä kynnet maalataan Essien sävyllä nimeltä "too too hot". Siihen erinomaisesti sopiva huulipuna löytyy myös Lumenelta, sävyn nimi on "ylellinen tunne". 

Aivan mahtavia nämä meikkisävyjen nimet!

Aloitin itse arkimeikkaamisen ala-asteen viidennellä luokalla. En suoraan sanottuna tiedä onko se tyypillinen ikä, veikkaanpa olleeni tämän asian suhteen aikainen lintu. Ensimmäinen meikkivälineeni oli musta ripsiväri ja tietenkin äidin meikkipussista yli jäänyt, jo hyvin kuivahtanut sellainen. Mutta ai että se oli mahtavaa! Siitä alkoi päivittäinen meikkaaminen, jolle ei loppua näy.

 -Raasu-

7.10.2016

Sukellus digitaalisen termostaatin elämään

Tiedostan kyllä, ettei postaukseni otsikko ole ehkä maailman houkuttelevin. Asia on kuitenkin kiinnostava jos mietit patterien tai pelkkien termostaattien vaihtoa. Minulla ei ollut aiempaa kokemusta vesipattereiden digitaalisista termostaateista, siksi olenkin tutustunut niihin nyt, kun meille sellaiset asennettiin.

En suoraan sanottuna tiennyt tarkalleen mitä ostin kun valitsin digitermarit perinteisten sijaan. Halusin tarkan termarin, se oli juttu mitä valinnalla hain. Olen nyt ilokseni huomannut, että digitermareissa on muutama kiva uusi ominaisuus. 


Meidän termostaatit ovat merkkiä Danfoss, varmaankin se ihan Suomen suosituin merkki. Termarin tyyppi on Eco, joten asetusvaihtoehdot liittyvät sähkönkulutukseen. Käydäänpä läpi eri säätövaihtoehdot:

No tietenkin termarista pystyy plus- ja miinusnappuloita painamalla säätämään sen lämpötilan minkä haluaa. Termarissa on sinisellä taustavalolla varustettu näyttö, jossa lämpötila esitetään. Valo ei pala koko ajan vaan ainoastaan säädön ajan.

Varsinaisia eco-asetuksia varten termariin asetetaan ensin kellonaika ja viikonpäivä. Sen jälkeen erilaisia asetusvaihtoehtoja on neljä.

1. Viileä yö: termari säätyy automaattisesti 17 asteeseen yön ajaksi, aikavälillä 22-06.

2. Viileä yö ja päivä: termari säätyy automaattisesti 17 asteeseen yön ajaksi sekä myös arkipäivisin työpäivän ajaksi, ajat 22-06 sekä 08-16.

3. Matkalla: lämpötila lasketaan matalaksi siksi aikaa kun kotoa ollaan pois.

4. Jäätymissuoja: lämpötila on matala niin kauan kunnes suoja kytketään pois päältä.

Näiden ominaisuuksien lisäksi termari on myös sen verran älykäs, että se ymmärtää tuuletuksen. Jos ikkuna avataan ja kylmää ilmaa virtaa nopeasti sisään, patteri ei lähde samantien lämmittämään huonetta entistä tehokkaammin. Sen sijaan se menee tuuletuksen ajaksi kiinni ja heräilee lämmittämään vasta hetken päästä kun ikkuna on jo suljettu.

Niin ja onhan termarissa vielä paljon automatiikkaa liittyen venttiilin säätämiseen. Ensimmäisen käyttöviikon aikana termari tutustuu venttiilin herkkyyteen ja avautumiskohtaan avaamalla ja sulkemalla venttiiliä vuoronperään. Tämä tapahtuu yöaikaan (jotta saavat olla rauhassa). Jatkossa termari jumppaa venttiiliä joka torstai klo 11, pitääkseen sen vetreänä eli toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään. Termari ja venttiili ne yhteen soppii! (Olenko ainoa jonka mielestä tässä on jotain kaksimielistä?)

Termostaatin säätö ymmärtää myös vuodenaikojen vaihtelua. Se hoksaa koska on kylmä jakso ja säätää itseään automaattisesti huoneilmasta oppien.

Tämän meidän termostaatin energialuokka on A, mikä kuulostaa oikein hyvältä. Virtansa termari saa kahdesta AA paristosta, jotka asentajan mukaan kestävät tässä tarkoituksessa pitkään.

Meidän uudet patterit ja niissä kiinni olevat termostaatit ovat ihan uuden karheat, joten käyttökokemusta ei ole ehtinyt vielä kertymään. Siispä palailen pattereiden ihmeelliseen maailmaan uudemman kerran vähän myöhemmin.

Sopivan lämmintä viikonloppua sinulle!

-Raasu-

Virkattu simpukkahuivi

Pitkästä aikaa blogin parissa. Aika viuhahtelee niin nopeasti nykyisin. On pitänyt kiirettä. 

Tänään kirjoittelen virkkaamastani simpukkahuivista joka valmistui juuri. Malli on netistä, Googleen kuvahaku "virkattu simpukkahuivi" ja ohje on siinä. Tosi mukava tehdä, helpohko malli jonka oppii nopeasti ulkoa, ei tarvitse ohjetta tuijottaa koko ajan. Sellaiset mallit toimivat minulle.


Tein huivin paksusta baby merinovillasta, haalean vaalean harmaansävyisestä langasta. Tosi pehmeää lankaa jota on helppo ja nopea virkata isolla kutosen koukulla. Langan ostin tietenkin Lankamaailmasta, mistäs muualta. Oma lempparikauppani nykyisin. Huiviin upposi jopa seitsemän 50g lankakerää eli aika paljon. Huiville tuli näin hintaa, mutta se on joka euron arvoinen. Olen käyttänyt huivia nyt koko ajan sen jälkeen kun se valmistui.


Olen alkanut virkkaamaan jo toista huivia tällä samalla mallilla. Tällä kertaa väri on musta, lanka on ohutta puuvillaa ja koukun koko on kaksi. Samasta mallista tulee tosi  erilaisen oloinen huivi  kun vaihtaa materiaalia.

-Raasu-