31.10.2016

Kontakteja Omakoti-messuilta

Terveisiä Omakoti-messuilta, jotka pidettiin viime viikonloppuna Myyrmäki-hallissa. Me kävimme messuilla lauantaina pahimpaan ruuhka-aikaan, mutta saimme kuitenkin kerättyä kaiken sen informaation mitä lähdimme sieltä hakemaan. Nimittäin, hakusessa oli kolme tekijää, sähkömies, kylpyhuoneurakoitsija sekä ikkuna-asentaja. Kävimme läpi koko messuhallin ja juttelimme vähintään viidentoista urakoitsijan kanssa. Kyselimme myös Verisuren osastolta onko valikoimiin tullut mitään uutta ja olihan sitä.


Messuvierailun tuloksena ikkunafirma Pihla on tulossa meille tällä viikolla mittaamaan uuden ikkunan sekä oven paikkaa. Tällä kertaa uusimme oven kylpyhuoneesta ulos sekä löylyhuoneen ikkunan. 

Teetämme ikkuna/ovi-remontit tällä tavoin osissa, se sopii paremmin kukkarolle sekä muihin remontttiaikatauluihin, mitä meiltä toden totta löytyy. Aiomme nimittäin viimeinkin remontoida koko kylpyhuoneen sekä saunan. Sen on tarkoitus tapahtua ensi vuoden aikana, mieluiten kesällä. Kylpyhuoneremonttia silmällä pitäen laitamme nyt ikkunan ja oven kuntoon ensin, jottei karmien ja pintamateriaalien liitoskohtia tarvitse tehdä moneen kertaan uudelleen.

Löysimme messuilta myös useampia kylpyhuoneurakoitsijoita, joilta aiomme pyytää tarjouksia heti kun ikkunaprojekti on valmis. Kylppäriremppaajien valinta on kuitenkin melko jännittävää puuhaa. Aina mietityttää, mitenhän se homma sitten käytännössä sujuu, onko millaisia riskejä, miten toimii kommunikaatio. Aion syynätä remppafirmojen suositukset ja referenssit läpi huolella ennen valintaa. Kysellä tutuilta ja toreilta, haastatella myyjiä. Kylpyhuoneen laittaminen on niin kallista, että sen on onnistuttava. 

Kyselin kylppäriurakoitsijoilta mielipiteitä myös mikrosementistä. Sehän on kovasti muotia kylpyhuoneissa nykyään. Olin hieman yllättynyt vastauksista joita sain, nimittäin, urakoitsijat eivät suosittele mikrosementin käyttöä kylpyhuoneissa. Suihkuttomissa vessoissa korkeintaan. Omien sanojensa mukaan aine on vielä sen verran uusi ja tuntematon, joten he eivät voi mennä takuuseen sen kestävyydestä. He eivät voi suositella materiaalia josta ei ole pitkäaikaista näyttöä ja kokemusta. 
Tämä on ymmärrettävää. Silti mietin, missä on uusien materiaalien tutkimuskenttä, milloin mikrosementistä sitten on tarpeeksi näyttöä ja kokemusta? Hmm... Miten voivat pari vuotta vanhat asuntomessu-kylpyhuoneet tänä päivänä?

Noh, meidän kylpyhuoneeseen ei tule mikrosementtiä, tulee linkkeriä ja laattaa, valkoiseksi käsiteltyä laudetta ja kattopanelia. Olen poiminut internetin ihmeellisestä maailmasta ideoita ja tunnelmia tulevaa kylpyhuonetta varten. Olen piirtänyt uutta pohjapiirrosta, miettinyt kalusteita ja valoratkaisuja. Alan olla aika hyvin jyvällä mitä tuleman pitää. Mielikään ei ole matkan varrella muuttunut kovin paljoa, vähän kuitenkin. En enää halaja isoa lasiseinää kylppärin ja löylyhuoneen välille. Se ei ole käyttistä meillä, tyydyn siispä puolikkaaseen lasiseinään. :)

Tapasimme messuilla myös sähkömiehiä. Tuo ah niin kummallinen ja omanlaisensa ihmistyyppi. En ole eläessäni tavannut omituisempia ihmisiä kuin sähkömiehet. Lasken tietenkin leikkiä, mutta totta toinen puoli. Messuilla tapaamamme sähkömiehet olivat tyynen rauhallisia, melkein apaattisia, varmasti ammatissaan kovin taitavia, mutta eivät kovin asiakaspalvelutaitoisia. 
Kerroin eräälle sähkömiehelle vaatimattomat ajastintoiveeni, haluan ajastetut ulkovalot. Hän siihen, että "etkö voisi vain tyytyä liiiketunnistinvaloihin". Minä vastasin siihen pienen hämmentyneen hiljaisuuden jälkeen, että "en, se ei ole sama asia". 
Noh, tämä sähkömies ei varmaankaan päädy meille asentamaan ulkovaloja. Sähkömies on kuitenkin pakko palkata jos jotain muutoksia sillä saralla haluaa. Onneksi messuilta oli löydettävissä useampia vaihtoehtoja. 

Ulkovalojen lisäksi tarvitsemme sähkömiestä ehostamaan talon alkuperästä sähkökaappia. Modernisoimaan sen, vaihtamalla koko laitoksen uuteen, uusilla ominaisuuksilla. Se ei ole mikään pieni homma se. Eikä kovin tavanomainen juttu. Ei sellainen, joka pitäisi tehdä joka taloon joskus. Siksi uskoisinkin, että sähkömiehet eivät tätä hommaa kovin mielellään ota tehtäväksi. 
Meillä se kuitenkin pitäisi tehdä, useammastakin syystä. Minulle joka en sähkökaapin ydintä tunne, tärkein syy on järjettömän kova poksuva ääni joka sähkökaapista kuuluu tasaisin väliajoin. "Vanhaa mekaniikkaa", sanoo mieheni, joka onneksi on perehtynyt asiaan hieman tarkemmin. Joskus herään poksahdukseen keskellä yötä. Vaikka sähkökaappi onkin eri kerroksessa ja eripuolella taloa. Ja se ei todellakaan ole ok, siksi asia täytyy korjata, tavalla tai toisella. 
Näitä vanhan talon ihanuuksia, NOT.



On kuitenkin hieno huomata, että näköjään jaksamme tätä remppapöhinää vieläkin, kaikkien näiden vuosien jälkeen. On nimittäin menossa remonttimme viides vuosi, eikä loppua näy. Osta vanha talo niin et tarvitse muita harrastuksia. Niin se menee. Ihminen jaksaa yllättävän paljon, vaikka ei siltä aina tunnukaan. Ehkä se on se kun näkee välillä jonkin asian etenevän ihan oikeasti. Pieniä voittoja matkan varrella. 

Olen myös välillä miettinyt sitäkin vaihtoehtoa, että mitä jos asuisimmekin remonttivapaassa asunnossa... Mutta hei! Mitä ihmettä me sitten tekisimme kaikki illat ja viikonloput??? ;)

-Sanna-

(Kuvat: Omakotimessut.net)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti