Ostimme kotitalomme kolmisen vuotta sitten. Silloin talomme ulkoasu oli kovasti erilainen kuin mitä se on nyt. Talo oli alunperin hyvin tummanpuhuva, synkkä jopa. Hyvin tyypillinen kasarikomistus. Talon ulkoverhous on pohjakerroksen kohdalla tiiltä ja yläkerran pintana on lautaa. Lautaverhous oli alunperin mustanruskea. Tiilet olivat oranssinkeltaiset ja niiden välissä loisti tummanruskea saumalaasti.
Talon värimaailma oli aivan toista kuin mitä me halusimme. Muistan ajatelleeni jo asuntonäytössä, että jos talon väriä ei pysty vaihtamaan me emme kyllä osta tätä taloa. Koska talo miellytti muuten kovasti, ryhdyimme selvittämään ennen talokauppoja onko tiiliverhoiltua taloa mahdollista maalata. Huomasimme pian, että asia ei ollutkaan niin yksinkertainen. Suomessa ei kuulemamme mukaan juurikaan vaihdeta tiilitalojen väriä ja siksi hommaan vaadittavia välineitä ei ole liiaksi tarjolla. Sisätiloissa tiiltä maalataan ja pinnoitetaan vaikka kuinka, mutta samat aineet eivät toimi ulkona.
Soittelimme Tikkurilan maalineuvontaan ja saimme kuulla paristakin eri vaihtoehdosta, jotka voisivat sopia meidän tarkoitukseen. Paras ja helpoin vaihtoehto oli meidän mielestä kalkkisementtipinnoite ja päädyimme käyttämään sitä. Kalkkipinnoitetta käytetään kuulemma paljon mm Englannissa ja sen kerrottiin kestävän koviakin olosuihteita. Majakoita on kuulemma sillä myös päällystetty eli sen pitäisi kestää myrskyt ja tyrskytkin.
Kalkkisementtipinnoitetta ei saa kaupanhyllyltä, vaan kyseessä on tilaustavara. Käytit sitten mitä tahansa rautakauppaa. Hintoja kannattaa vertailla eri kauppojen välillä, sillä erot ovat valtavia. Me päädyimme ostamaan ainetta Starkista (hinta n. 100 euroa per pönikkä, yhdestä pönikästä riittää tavaraa n. 15 neliöön). Kalkkisementtipinnoitetta myydään muutamassa eri sävyssä, me valitsimme maalarinvalkoisen (sävyn nimi: Höyry).
Kyseessä on 2-komponenttiaine, eli saat ison pönikän maalia johon sekoitetaan sementtijauheen tyyppinen sekoitus ja tietenkin vesi. Sekoitussuhteet on tämän aineen kanssa erittäin tärkeitä, joten mittailu kannattaa tehdä huolella. Maali on valmiiksi sekoitettuna todella paksua. Oikeastaan koostumus muistuttaa enemmän löysää sementtiä kuin maalia. Pinnoitehan se onkin. Samaa ainetta käytetään myös sisätiloissa, esim takka voidaan päällystää sillä.
Kalkkisementtipinnoitteen levitystä kutsutaan slammaamiseksi. Työväline kannattaa valita sen mukaan millaisen loppupinnan seinään haluaa. Me levitimme pinnoitteen tiilipintaan isoilla ulkomaalipensseleillä. Työskentely oli kertakaikkisen hidasta, mutta lopputulos on hyvännäköinen. Tiilikuvion pysyi näkyvissä. Slammaukseen on olemassa myös ihan siihen tarkoitettuja suteja. Levittelee aineen käsipelillä millä tahansa apuvälineellä, niin pensselin tai sudin harjakset tulee olla jämäkät, muuten hommasta ei tule mitään.
Kalkkisementtipinnoitteen olisi voinut myös ruiskuttaa seinään normaalia tehokkaammalla maaliruiskulla. Ruiskutettuna loppupinnasta olisi tullut röpelöinen ja lisäksi pinnoitus olisi pitänyt tehdä kahteen kertaan, joten itse hylkäsimme sen vaihtoehdon heti kättelyssä.
Aine kuivuu todella nopeasti, joten kannattaa pitää reipas tahti päällä. Yksin en lähtisi slammaushommiin kokonaisen satsin eli yhden pöntöllisen kanssa. Seosta voi kuitenkin käsittelyn aikana ohentaa lisäämällä vettä, mutta maltillisesti. Koostumus vaikuttaa todella herkästi lopputulokseen. Liian kuiva aine rupeaa lohkeilemaan pian levityksen jälkeen ja saattaa irrota kokonaan.
Kalkkisementtipinnoite levitetään n. puoli tuntia aikaisemmin kostutetulle kivipinnalle. Me käytimme kostutukseen puutarhaletkua, jossa oli sumutinpää. Vettä roiskitaan seinään ihan kunnolla, mutta ei litimäräksi. Kalkkisementtipinnoite tarttuu hyvin kiinni jos tiilipinta on imenyt vähän kosteutta. Kuumana kesäpäivänä slammaushommiin ei kannata ryhtyä. Vähän kostea ja pilvinen päivä on siihen paras.
Slammasimme taloamme kaksi kesää. Kyllä, kaksi kesää. Slammaus on tooodella hidasta hommaa ja vaatii hyviä käsilihaksia. Onneksi slammaus onnistuu kuitenkin ihan hyvin osissa. Pitkäjänteisyyttä vaadittiin kovasti siinä vaiheessa kun talo oli osittain valkoinen ja osittain vielä tumman ruskea/keltainen. Voitte ehkä kuvitella näkyä.
Kalkkisementtipinnoite on ollut nyt talomme seinässä reilun vuoden ajan. Pinta ei ole lohkeillut mistään, eikä rapissut. Se on sen näköinen kuin vuosi sitten. Vaikuttaa siis kestävältä aineelta. Jos ja kun sitten vuosien päästä tiilipintaa on tarpeen ehostaa, sen voi tehdä samalla aineella tai vaihtoehtoisesti kalkkimaalilla. Kalkkimaali sopii ja tarttuu aikaisemmin kalkkipinnoitteella käsitellyille pinnoille, eikä sen käsittely ole yhtä kovatöistä.
Vaikka slammaus onkin rankkaa hommaa, se kannattaa mielestäni kuitenkin tehdä itse. Nimittäin slammauksen teettäminen se vasta kallista onkin. Ennen kuin ryhtyy hommiin kannattaa tosiaan lukea ja tutustua aineeseen kunnolla. Kalkkisementti ei sitten lähdekään helposti irti jos vaikka tuleekin katumapäälle. Slammausta kannattaa treenata ensin jonnekin vähemmän näkyvälle paikalle. Jos aineen levittää pensselillä tai sudilla, kannattaa etukäteen päättää minkä suuntaisen loppujäljen pintaan haluaa ja toimia sen mukaan koko projektin ajan. Maalarikin kannattaa olla koko ajan sama henkilö, mikäli on tarkka pinnan tasalaatuisuudesta.
Kalkkisementtipinnoite ja slammaus on yksi vaihtoehto vaihtaa tiilitalon väriä, mutta keinoja on muitakin. Kannattaa vain uskaltaa tarttua tuumasta toimeen. Meidän kasaritalo on tänä päivänä kauniin valkoinen. Lautaverhouskin on saanut maalia niskaan. Iso homma, mutta kyllä kannatti! Vai mitä mieltä olet?
-Raasu-
Lue: Tiilitalon slammaus kiinnostaa
Kalkkisementtipinnoitetta ei saa kaupanhyllyltä, vaan kyseessä on tilaustavara. Käytit sitten mitä tahansa rautakauppaa. Hintoja kannattaa vertailla eri kauppojen välillä, sillä erot ovat valtavia. Me päädyimme ostamaan ainetta Starkista (hinta n. 100 euroa per pönikkä, yhdestä pönikästä riittää tavaraa n. 15 neliöön). Kalkkisementtipinnoitetta myydään muutamassa eri sävyssä, me valitsimme maalarinvalkoisen (sävyn nimi: Höyry).
Kuva: Tikkurila.fi - Finnseco KS |
Kyseessä on 2-komponenttiaine, eli saat ison pönikän maalia johon sekoitetaan sementtijauheen tyyppinen sekoitus ja tietenkin vesi. Sekoitussuhteet on tämän aineen kanssa erittäin tärkeitä, joten mittailu kannattaa tehdä huolella. Maali on valmiiksi sekoitettuna todella paksua. Oikeastaan koostumus muistuttaa enemmän löysää sementtiä kuin maalia. Pinnoitehan se onkin. Samaa ainetta käytetään myös sisätiloissa, esim takka voidaan päällystää sillä.
Kalkkisementtipinnoitteen levitystä kutsutaan slammaamiseksi. Työväline kannattaa valita sen mukaan millaisen loppupinnan seinään haluaa. Me levitimme pinnoitteen tiilipintaan isoilla ulkomaalipensseleillä. Työskentely oli kertakaikkisen hidasta, mutta lopputulos on hyvännäköinen. Tiilikuvion pysyi näkyvissä. Slammaukseen on olemassa myös ihan siihen tarkoitettuja suteja. Levittelee aineen käsipelillä millä tahansa apuvälineellä, niin pensselin tai sudin harjakset tulee olla jämäkät, muuten hommasta ei tule mitään.
Kalkkisementtipinnoitteen olisi voinut myös ruiskuttaa seinään normaalia tehokkaammalla maaliruiskulla. Ruiskutettuna loppupinnasta olisi tullut röpelöinen ja lisäksi pinnoitus olisi pitänyt tehdä kahteen kertaan, joten itse hylkäsimme sen vaihtoehdon heti kättelyssä.
Aine kuivuu todella nopeasti, joten kannattaa pitää reipas tahti päällä. Yksin en lähtisi slammaushommiin kokonaisen satsin eli yhden pöntöllisen kanssa. Seosta voi kuitenkin käsittelyn aikana ohentaa lisäämällä vettä, mutta maltillisesti. Koostumus vaikuttaa todella herkästi lopputulokseen. Liian kuiva aine rupeaa lohkeilemaan pian levityksen jälkeen ja saattaa irrota kokonaan.
Kalkkisementtipinnoite levitetään n. puoli tuntia aikaisemmin kostutetulle kivipinnalle. Me käytimme kostutukseen puutarhaletkua, jossa oli sumutinpää. Vettä roiskitaan seinään ihan kunnolla, mutta ei litimäräksi. Kalkkisementtipinnoite tarttuu hyvin kiinni jos tiilipinta on imenyt vähän kosteutta. Kuumana kesäpäivänä slammaushommiin ei kannata ryhtyä. Vähän kostea ja pilvinen päivä on siihen paras.
Slammasimme taloamme kaksi kesää. Kyllä, kaksi kesää. Slammaus on tooodella hidasta hommaa ja vaatii hyviä käsilihaksia. Onneksi slammaus onnistuu kuitenkin ihan hyvin osissa. Pitkäjänteisyyttä vaadittiin kovasti siinä vaiheessa kun talo oli osittain valkoinen ja osittain vielä tumman ruskea/keltainen. Voitte ehkä kuvitella näkyä.
Kalkkisementtipinnoite on ollut nyt talomme seinässä reilun vuoden ajan. Pinta ei ole lohkeillut mistään, eikä rapissut. Se on sen näköinen kuin vuosi sitten. Vaikuttaa siis kestävältä aineelta. Jos ja kun sitten vuosien päästä tiilipintaa on tarpeen ehostaa, sen voi tehdä samalla aineella tai vaihtoehtoisesti kalkkimaalilla. Kalkkimaali sopii ja tarttuu aikaisemmin kalkkipinnoitteella käsitellyille pinnoille, eikä sen käsittely ole yhtä kovatöistä.
Vaikka slammaus onkin rankkaa hommaa, se kannattaa mielestäni kuitenkin tehdä itse. Nimittäin slammauksen teettäminen se vasta kallista onkin. Ennen kuin ryhtyy hommiin kannattaa tosiaan lukea ja tutustua aineeseen kunnolla. Kalkkisementti ei sitten lähdekään helposti irti jos vaikka tuleekin katumapäälle. Slammausta kannattaa treenata ensin jonnekin vähemmän näkyvälle paikalle. Jos aineen levittää pensselillä tai sudilla, kannattaa etukäteen päättää minkä suuntaisen loppujäljen pintaan haluaa ja toimia sen mukaan koko projektin ajan. Maalarikin kannattaa olla koko ajan sama henkilö, mikäli on tarkka pinnan tasalaatuisuudesta.
Kalkkisementtipinnoite ja slammaus on yksi vaihtoehto vaihtaa tiilitalon väriä, mutta keinoja on muitakin. Kannattaa vain uskaltaa tarttua tuumasta toimeen. Meidän kasaritalo on tänä päivänä kauniin valkoinen. Lautaverhouskin on saanut maalia niskaan. Iso homma, mutta kyllä kannatti! Vai mitä mieltä olet?
-Raasu-
Lue: Tiilitalon slammaus kiinnostaa
Kannatti.....todella....
VastaaPoistaMyös minun mielestäni todella kannatti. Ja uskon, että oli kova homma!
VastaaPoistaUpee tuo talo maalattuna!!
VastaaPoistaOllaan itse tosi tyytyväisiä lopputulokseen ja tekisin saman kyllä uudestaan jos vastaava tilanne olisi.
VastaaPoistaonko tuo kalkkisementtipinnoite siis joka tapauksessa sellaista että se ei estä tiiltä hengittämästä? että uskaltaa laittaa ilman pelkoa että talo homehtuu...
VastaaPoistaKiitos kysymyksestä. Uskoisin, että ilman vaihtuminen rakenteissa on ensisijaisesti kiinni muista ratkaisuista. Meillä esimerkiksi talon tiiliverhouksen alareunassa kulkee pieniä tuuletusreikiä, joiden tukkimista siis vältettiin viimeiseen asti kun slammausta tehtiin. Itse elän käsityksessä, että kalkkisementtipinnoite nimenomaan on hengittävä. Kalkkisementin ominaisuuksista kannattaa kysyä kysellä tarkemmin ammattilaisilta, esimerkiksi Tikkurilan maalilinjalta kuten me teimme.
Poista