Rönsyliljat juurihoidossa

Jihuu! Vihdoinkin on perjantai ja tiedossa on pari aamullista parempia yöunia. Viikonloppuna aion olla niin paljon ulkona kuin sää sallii, tästä alkaa nimittäin pihan syystouhut. Haravointia, kukkapenkkien siistimistä ja sipulikukkien istuttamista. Sisäkasvien maailmassa tapahtuu myös. On aika istuttaa rönsyliljan uudet taimet multiin. Tällä hetkellä kasvinalut ovat juurihoidossa vesilasissa.

Rönsylilja on yksi helpoimmista viherkasveista. Ei tarvitse olla kummoinenkaan viherpeukaloinen kun sen saa jo viihtymään vuodesta toiseen. Rönsylilja on myös siitä kiva, että se kukkii pienen valkoisin kukin silloin kun olosuhteet ovat kohdillaan. Kukkien jälkeen rönsyvanoihin alkaa ilmestyä uusia kasvinalkuja, joista voi napsia taimia uusiin purkkeihin. Vesilasihoitoa ei edes välttämättä tarvitse, kasvi juurtuu ihan helposti vaikka sen laittaisikin suoraan multaan. Täytyy vain muistaa kastella. 

Rönsyliljaa on vaikea kastella liikaa, siksi se sopii loistavasti minun viherkasvikseni. Jos kastelu taas unohtuu liian pitkäksi aikaa, sen näkee kukasta hyvissä ajoin ennen kuin on liian myöhäistä. Kuivuudesta kärsivä rönsynlilja menettää väriä ja lehdet valahtavat alas pitkin pituuttaan. 

Rönsylilja on näyttävä amppelissa tai kasvikorokkeen päällä. Kasvin lehtivihreä on kauniin vaalea. Sävy josta useimmat pitävät.

Kuva: Taloon.com

Olen itse laajentamassa rönsylilja-arsenaaliani eräänlaista "viherseinää" varten. Olen nimittäin vähän aikaa sitten hankkinut olohuoneemme ison ikkunan eteen Kekkilän ruukkuporras -kasvitason. Aion täyttää tason kokonaan rönsyliljoilla. Uskoisin lopputuloksen olevan ihan näyttävä. Näin olen pääni sisällä visioinut. Saa nähdä miltä systeemi loppujen lopuksi näyttää.

-Raasu-

DIY: Amppeli Tuubi-langasta

Kahdeksan narua, muutamia solmuja, nips naps ja itsetehty amppeli on valmis!

Tarvitaan siis kahdeksan saman mittaista narua tai langan pätkää. Minä käytin Novitan valkoista Tuubi-lankaa. Pätkin langat arvioilta n. metrin mittaisiksi, mutta paljon lyhyemmätkin pätkät olisivat riittäneet. Halusin amppelin yltävän kattokoukusta suoraan tarpeeksi alhaalle ikkunan eteen, joten jätin lankoihin tuumausvaraa. 

Kaikki kahdeksan lankaa pistetään samaan nippuun ja tehdään solmu toiseen päähän. Tupsulangat jätetään niin pitkiksi kuin itse mielii. Minä jätin amppeliin pitkän tupsun. 

Sitten lähdetään solmimaan naruista verkkoa. Nippuun solmittuja lankoja solmitaan nyt pareittain, aina kaksi vierekkäistä lankaa yhteen. Solmukerroksia kannattaa tehdä vähintään kolme. Jokaiseen kerrokseen tulee neljä solmua. Kerroksia voi tehdä enemmänkin. Samalla tekniikalla voi solmia itselleen vaikka verkkopussukan tai sipulipussin.

Solmukerrokset tehdään aina sopivan matkan päähän toisistaan. Solmukerroksien etäisyydet määrittävät sen miten iso ruukku amppeliin mahtuu.

Amppelin naruihin voisi halutessaan pujotella vaikka minkälaisia koristuksia. Kaupan amppeleissa näkee usein puuhelmiä ja toisinaan naruja on punottu kauniimmiksi. Itse letitin amppelin yläosan yhteen ja muodostin letistä ripustuslenkin. Narukin voisi olla vaikka minkälainen. Itse ajattelin kokeilla seuraavaksi hamppu- tai pellavanarua.

-Raasu-

Joulua kotiin

Pikkujoulut ja pikkunen kuusi. Ostin tulossa olevia pikkujouluja silmällä pitäen olohuoneeseen pienen huonekuusen. Eikö ole suloinen! Itse en voi olla hymyilemättä kun sitä katselen. Se näyttää tosi hassulta kaikessa vaatimattomuudessaan.

Ripustin kuusen hentoiseen latvaan valkoisen virkatun tähtikoristeen, joka on ilmeisesti tärkätty jollain aineella koppuraksi. Enempää koristeita kuusi ei tarvitse, onhan se itsessään jo niin komea. :)

Hankin joulua varten myös kalenterikynttilän, kuten minulla on ollut tapana viime vuosina. Joskus päivät lipsahtaa ja palaa ennen aikojaan, mutta sitähän se joulunodotus on, kärsimätöntä.

Esille pääsi nyt myös Pöllö Tonttunen, Tonttu Pöllönen. Ovistopperinakin hyvin toimiva jouluinen pöllö-kaveri.

-Raasu-

Ensimmäinen mehikasvi

Katsoin lauantaina televisiosta David Attenborough:n mielenkiintoista kasvidokumenttia, jossa kerrottiin muun muassa mehikasveista. Opin, että kaktukset ovat piikikkäitä mehikasveja ja mehikasveja on ilman piikkejäkin. Nooh, oikeastaan tiesin sen jo, mutta kiinnostava dokumentti oli silti.  

Dokumentin inspiroimana päädyin kukkaostoksille. Ostin ensimmäisen piikittömän mehikasvini. Nooh, itseasiassa sekään ei pidä paikkaansa. Meillä kasvaa pihalla kiven päällä mehikasveja. Sanotaan nyt sitten vaikka niin, että tämä on ensimmäinen piikitön mehikasvini sisätiloissa.

Saa nähdä osaanko hoitaa tätä kasvia, sillä tapanani on kastella viherkasveja vähän liikaa. Pitäisi malttaa ohittaa tämä kasvi, kun kiertelen asuntoa kastelukannun kanssa. 

-Raasu-

Viherkasvit kukassa

Kävin eilen kirpputorilla. Osuin kyseiseen paikkaan ihan vahingossa ja onneksi osuinkin. Paikka oli iso ja vaikutti hyvältä aarteiden metsästykseen. Tutustumiskäynnillä mukaan tarttui tämä valkoinen joulukaktus(?), jonka istutin illalla omaan ruukkuunsa. 

Nuppuja täynnä ollut kaktus avasi kaksi isoa kukkaa yön aikana.

Tässä on viirivehka, joka on asustanut meillä muutaman vuoden ajan. Vehka kukkii joka vuosi näin kesäisin, kun saa tarpeeksi valoa.

Tässä santpaulia, joka yllätti kukkimalla useamman vuoden hiljaiselon jälkeen. Liekkö syynä paikanvaihto. Aikaisemmin santpaulia asusteli olohuoneessa, nyt se rupesi kukkimaan keittiön puolella.

-Raasu-

Kukkiva tarjotinpöytä

Oletteko huomanneet, että kukkapöytiä on kaupoissa tarjolla todella vähän ja mallitkin ovat usein aika vanhahtavia. En kuitenkaan ollut ostamassa kukkapöytää kun mukaan tarttui tälläinen valkoinen tarjotinpöytä. Sen oli tarkoitus tulla apupöydäksi verannalle grillin viereen, mutta se päätyikin keittiön ikkunan eteen kukkatasoksi. Taidan olla enemmän kukka- kuin grilli-ihmisiä.

Tällä hetkellä tarjottimella asustaa rönsylilja ja kaksi paavalinkukkaa eli santpauliaa. Hoidan santpaulioitani kuulemma liian hyvin, sillä ne eivät kuki. Lehdet kyllä kasvavat ja voivat paksusti. Liekkö toissa viikkoinen mökkireissu syynä, mutta toiseen santpauliaan on nyt ilmestynyt muutama kukkanuppu. Kohta tarjotin kukkii.

-Raasu-

Myllytetään suolaa

Eilisen Ikeareissun satoa, valkoinen Kryddig maustemylly. Täytin myllyn heti karkealla suolalla.

Rehellisyyden nimissä täytyy kertoa, että maustemylly näyttää hienommalta kuin miten hienosti se todellisuudessa toimii. Tai sitten en vain vielä tunne sen ajatusmaailmaa. Olen tottunut siihen, että maustemyllyä voi pyöritellä ja vääntää ihan kunnolla. Jos ei nyt ihan olan takaa. Kryddig ei vain käänny juuri ollenkaan. Suolaa tulee kyllä ulos, mutta ns vääntötuntuma ei ole totutunlainen. :)

Pääasia, että toimii.

Jos miellyn maustemyllyyn oikein kunnolla niin täytyy ostaa toinenkin. Pippurille. Harmittaa vain, ettei Kryddigiä saa mustana. Toinen värivaihtoehto on, mutta se on tummansininen. Jotta kahdesta valkoisesta myllystä erottaisi kummassa on kumpaa maustetta, ne pitäisi merkitä jotenkin. Siinäpä paikka ryhtyä luovaksi...

Rönsyliljan ruskea suojaruukku oli väistämätön heräteostos samalta reissulta. Ikea on paha paikka, aina sieltä tarttuu mukaan myös jotain herätteellistä.

Miten tuntuukin nyt siltä, että kokki taitaa olla lähiaikoina aikalailla in love. :) 

 *Raasu*

Amaryllikset!

Onko kauniinpaa kukkaa kuin valkoinen Amaryllis?

Ei kyllä taida olla...

*Raasu*

Puska-Jussi

Uskollinen tonttu-tyttö löysi paikan juuri isompiin ruukkuihin ja uusiin multiin päässeiden kasvien luota. Kun ei pääse ulos hoitamaan kasveja niin täytyy paapoa viherkasveja sisällä.

Jos joku muuten tietää mikä tuo vasemmanpuoleinen "fiikus" on nimeltään niin kuulen mielelläni.

*Raasu*