25.3.2014

Kuihtumaton

Tätä kukkaa ei saa kukaan kuolemaan. Löysin Anttilasta juuri sopivan feikkikukkasen harmaaseen savipullooni. Yleensä en pidä tekokukista, mutta pullo suorastaan huusi jotain koristetta kaverikseen. Elävää kukkaa pulloon ei oikein voi laittaa.


En osaa sanoa mitä sorttia tämä kukka esittää, mutta kaunis se on joka tapauksessa. Nuput ja kaikki.

-Raasu-

24.3.2014

Genietestejä

Ostin vähän aikaa sitten kaupasta ruukkurucolan ja laitoin sen Genieen. En tiedä oliko rucolani jo ostohetkellä huonovointinen, mutta sen elämä Geniessä jäi kovin lyhyeksi. Rucola kituutteli ja kituutteli, kunnes päästin sen sitten paremmille maille eli kompostiin. Rucolasta ehdittiin nauttia parin salaatin verran.


Rucolani ei toiminut Geniessä, mutta sen sijaan jo monta viikkoa sitten (helmikuun puolessavälissä) hankkimani basilikaruukut tuottavat edelleen satoa. Mutta! Basilikoista näyttää nyt valikoituvan parhaimmat ja vahvimmat versoyksilöt, jotka ovat paksuja, tumman vihreitä ja isolehtisiä. Pienemmät ja heikoimmat versot kuihtuvat ja kuolevat juurelta nopeasti pois. Biologia on sitten julmaa. Eli basilikat ovat edelleen hengissä, mutta eivät niin tuuheina kuin vielä hetki sitten. Uusia lehtiä ne tekevät paljon, mutta versot vähenevät. Ennustan kasvien hiipuvan pian pois, hyvin ja pitkään palvelleina.



Lehtipersilja on nyt myös poistunut keskuudestamme. Persilja kasvatti enemmän vartta kuin lehtiä, mistä päättelin, että Genien kastelutiheys taisi olla sille liian suuri. Persiljasta saatiin kuitenkin muutaman viikon ajan makua salaatteihin ja ruuan päälle. Eli Genie pidensi kaupan persiljan käyttöikää kiitettävästi.

Tyhjensin yhden ravinnepussin vesisäiliöön viimeksi kun vaihdoin veden noin viikko sitten. Vielä en ole havainnut räjähdysmäistä kasvua, mutta eihän se mitään taika-ainetta olekaan. Seurataan tilannetta.

Uutena Geniekokeiluna starttasi tänään Lollo Rosso. Eli laitoin kaupan ruukkusalaatin basilikoiden kaveriksi. Katsotaan miten sen käy. Lollo Rosso oli ollut jääkaapissa pari päivää, ennen sen muuttoa Genieen, joten en odota ihmeitä tältä kokeilulta. Kun kaupan ruukkukasvit on pian kokeiltu ja arvioitu on aika siirtyä varsinaiseen viljelyyn. Aion ostaa Tregrenin omaa mullatonta kasvualustamateriaalia ja aloittaa yrttien ja ehkä myös kukkien kasvatuksen siemenistä.

Lue: Genie toiminnassa
Lue: Genien varustelu
Lue: Genie - Himojeni kohde
-Raasu-

22.3.2014

Tulossa: Raknen sukkapuoti!

Kohta meillä kaikilla on mahdollisuus ostaa itselle blogissa esiteltyjä villasukkia, lapasia, kaulureita ja muita käsin tehtyjä villasia. Nimittäin Dekottaa ja Rakne julkaisevat pian  Raknen Sukkapuodin. 



Sukkapuodille valmistuu pian oma sivu, johon pääset kätevästi esimerkiksi blogin ylälaitaan myöhemmin ilmestyvän pysyvän linkin kautta.

-Raasu-

21.3.2014

Itse tehty sisustustarra on valmis!

Hihii! Sain sisustarrani juuri valmiiksi ja tältä ne nyt näyttävät seinään kiinnitettyinä.


Tarroista tuli itseasiassa aika paljon juuri sen näköiset mitä pitikin. Vain oven mallia korjailin hieman viimetipassa. Nyt mielikuvitushiirulaisella on oma kotiovi ja postikin kulkee. Loppujen lopuksi tämä askartelu oli aika helppo homma ja nopeakin. Vähän sellainen fiilis jäi, että taidanpa tehdä lisää tarroja vielä jollekin toisellekin seinälle. Hmm... :)


Mattapintainen valkoinen kontaktimuovi löytyi ihan normaalista rautakaupasta, Kodin Terrasta jos tarkkoja ollaan. Muovin liima on sen verran kevyttä, että tarroja näyttäisi pystyvän vielä siirtämäänkin. Jos vain on kyllin hellävarainen irroituksessa.

-Raasu-

20.3.2014

Sisustustarran suunnittelua

Mitä tehdään jos kaupoista ei löydy juuri sellaista sisustustarraa kuin olisi etsimässä?
Noh, sellainen tehdään itse!

Haluaisin toteuttaa yläkerran aulan harmaalle seinäpinnalle sisustustarralla tehdyn kuvion. Eikä minkä tahansa kuvion, vaan hiirenkolon. Kodin, kotioven ja postilaatikon hiirulaiselle. Meillä ei onneksi ole koskaan asustellut oikeaa hiirtä, ei seinien välissä eikä lemmikkihäkissä. Kuvitteellinen hiiriperhe tuntuisi kuitenkin kivalta, lapsenmielinen kun olen. 

Olen ajatellut tehdä tarran mattapintaisesta kontaktimuovista, jos se nyt on oikea nimi kyseessä olevalle materiaalille. Olen nähnyt sopivia tarrarullia kaupoissa aikaisemmin. Kunhan tästä tervehdyn kauppakuntoon. 

Ennen askarteluun ryhtymistä on kuitenkin suunniteltava tarkasti millainen kuvasta tulee. Piirsin alustavat kaavakuviot ensin normaalille paperille. A4-kokoinen paperi riitti, sillä tarroista tulee ihan pieniä. Pieniähän ne hiirenkolot oikeasti ovatkin. Eli hahmottelin pienen oven sekä pienen amerikkalaistyylisen postilaatikon. Oveen en ole itse ihan tyytyväinen, sen muotoa pitää vielä viilata. Sitten kun kaavat ovat valmiit ja viimeistellyt, kopioin kuviot tarramateriaaliin.


Tässä on suunnitelmat ja piirrokset, pian nähdään miten meidän hiirulaiselle käy.

-Raasu-

19.3.2014

Kullanhohtoa ja kimallusta - nyt on löytöjen aika!

Kevät on tulossa hurjaa vauhtia vaikka se lunta taas maahan heittikin. Kevät tarkoittaa muiden mukavien asioiden lisäksi myös talvikaudelle kuuluvien esineiden alennusmyyntejä. Nyt kannattaa katsoa pidemmälle ja varautua ensi syksyyn. Lyhdyt ja kynttilät ovat nyt monessa kaupassa "hiljaisessa" tai vähemmän hiljaisessa tarjouksessa. Hiljaisella tarkoitan sitä, ettei alennettuihin tuotteisiin liity välttämättä näkyvää markkinointia. Parhaimmat löydöt tekee nyt jos lähtee kiertelemään sisustusmyymälöiden löytönurkkia. Ne ovat pullollaan.


Koska olen kovasti kiiltävän perään, nämä isot lasiset ja kullanhohtoiset kynttilälyhdyt kiinnittivät huomioni Kodinykkösessä viime viikolla. Lyhtyjä oltiin juuri asettelemassa uudelleen, eri paikkaan myymälässä. Hintaa lyhdyillä oli mielestäni liikaa ja mietiskelin ostopäätöstä kauan. Lähestyvän palkkapäivän lohduttelemana päädyin lyhtyjen kanssa kassalle. Loppusumman kuultuani yllätyin iloisesti. Sain lyhdyt yhden lyhdyn alkuperäisellä hinnalla, kaikki koot olivat hurjassa alennuksessa. Joskus onneksi käy näinkin.

Lyhtyjen omin aika on pian päättymässä tältä talvelta, mutta todellinen kynttiläfriikki polttelee vuoden ympäri!

-Raasu-

17.3.2014

Valokuvia, lisää valokuvia!

Kun on paljon kotona, kuten nyt olen olosuhteiden pakosta joutunut olemaan, sitä alkaa ajattelemaan kaikkea maan ja taivaan väliltä. Tulee mieleen vanhoja asioita, muistojakin, koska kotona uusia asioita on tarjolla niin vähän. TV ja netti on ikkuna ulkomaailmaan, mutta kiintymyssuhteeni niihin on kodinkonemaisen viileä. Olen siispä ajautunut vaivihkaa vanhojen valokuvien kierteeseen. Käyn valokuvia läpi ja valkkailen kivoimmat, sellaiset missä tunnelma on kohdillaan. 

Hyvä valokuva on kuva ihmisestä, henkilöstä jolla on kuvaajalle jokin merkitys. Läheisen kuva. Olen itse sortunut muun muassa ulkomaanmatkoilla kuvaamaan paljon maisemia ja nähtävyyksiä. Kuvat ovat kuin postikortteja, kauniita, mutta eivät kosketa tai esiinny suhteessa itseeni tai läheisiini. Niitä ei ole loppujen lopuksi kovinkaan kiva katsella jälkeenpäin. Epäonnistuneinkin  poseeraus Eiffel-tornin edessä on parempi kuin Eiffel kuvassa yksin. Silmät kiinni, hiukset naamalla tai paidan helma rutussa. Aivan sama, mutta ihminen ja nähtävyys samassa kuvassa luovat todellisen muiston matkasta, johon syntyy tunnearvoa luova jännite.


Meillä ei ole juurikaan todistusaineistoa Italian matkastamme muutaman vuoden takaa. Retkeilimme vuokra-autolla pitkin poikin Toscanaa. Otin matkalta monta sataa kuvaa. Kuviin on tallentunut Siennan ja Firenzen kaupunkimaisemia, yksityiskohtia suurista näyttävistä Duomoista ja lukuisia kuvia moottoriteiden tienvarsi-istutuksista. Perheestänikin on kuvia, mutta niitä voisi olla enemmän. Vain sillä on väliä.

Otin opikseni Italiareissusta ja olen sittemmin ottanut paljon kuvia myös matkaajista. Kävimme muutama vuosi sitten häämatkalla Espanjassa ja sieltä löytyy jos jonkinlaista tilannekuvaa ja poseerausta. Maisemiakin tallentui. Viime kesäisestä Pariisin matkastakin jäi muistoksi lukuisia potretteja Eiffel-tornin kanssa. 

Hyviä kuvia on otoksia läpikäymällä löytynyt loppujen lopuksi aika paljon ja parhaimmista olen alkanut teettämään paperikuvia. Osa on postin mukana jo tullutkin perille. Ennen kotiin jämähtämistäni kävin ostamassa lisää pieniä valokuvakehyksiä ja olen nyt asetellut kuvia niihin. Olohuoneessamme komeilee tällä hetkellä 10 kehystettyä kuvaa. Se on paljon, mutta kuvat hakevat vielä omaa paikkaansa.

Valokuvabuumini sai juuri uusia ulottuvuuksia, kun soittelimme häävalokuvaamoomme. Varmistimme heiltä, että hääkuvamme on edelleen tallessa. Haluaisin teettää muutaman hääkuvan lisää. <3 Kiinnostaisi hieman kokeilla Ifolorin canvas -valokuvataulun tekemistä. En ole sellaista livenä vielä nähnyt kenelläkään.

-Raasu-

16.3.2014

Paluu ravintoketjun huipulle

Viikon hiljaisuus päättyy nyt kun pystyn viimein istumaan ja tekemään vähän jotain. Kuulostaa rajulta, mutta niin se on. Toivun kilpirauhasleikkauksesta, joka meni hyvin. Kaula on hyvin arka paikka, nyt voin varmuudella sanoa tietäväni jotain aiheesta. 

Lähden siitä, että leikkaus oli piste terveysongelmille jotka minua ovat vaivanneet aika paljonkin viime aikoina. Toiveet ovat korkealla ja haluan uskoa niin. Lääkäri vaikutti olevan asiasta samaa mieltä. Ylöspäin!

Katselen parhaillaan TV:stä Art on Ice -esitystä. Olimme viime vuonna itse paikalla seuraamassa kun Leona Lewis lauleskeli tahtia taitoluistelijoille. Tänä vuonna tähtiesiintyjiä näyttäisi olevan useampia. Loreen ja Hurts ainakin. 

Mieheni lähti juuri hakemaan meille päivällistä. Hampurilaisia Mäkkäristä, herkkuja juhlan kunniaksi. Juhlaa on se, että olen tänään saanut ruokahaluni takaisin. Kuvitelkaapa; ranskiksia Feast-dipillä, hamppari, kokista ja ISO VANILJA PIRTELÖ! En varmaankaan jaksa syödä kaikkea, mutta se olkoon nyt sivuseikka. Ruokaa!

Nam nam...

-Raasu-

9.3.2014

Neljän tunnin päikkärit

Palattiin eilen ystäväpariskunnan häistä kotiin puolenyön aikaan ja nukkumaan päästiin kahdelta. Aika meni niin nopeasti kun oli hauskaa. Kauniit häät ja kaunis pariskunta. Herra ja Rouva.


Myöhään valvominen kostautui tänään. Olen ollut koko päivän ihan rättipoikkiväsynyt. Ruuan jälkeen yritin katsoa leffaa, mutta kolmannen torkahduksen jälkeen luovutin ja kömmin päikkäreille. Heräsin tunti sitten eli seitsemältä, ihan yhtä väsyneenä. Onneksi kohta pääsee taas nukkumaan. Toivottavasti unirytmi ei mennyt nyt sekaisin liian pitkistä päiväunista. En yleensä nuku päivisin ollenkaan yöunien menettämisen pelossa.

Seuraavaksi suihkuun, sitten iso lasi vettä ja tutimaan. zzZ

-Raasu-

8.3.2014

Juhlavaatetusta

Olemme menossa tänään ystäväpariskuntamme häihin. Häät alkavat iltapäivällä. Sitä ennen pitäisi ehtiä vielä värjäämään hiukset ja puhdistamaan hopeakorut. Kaiken muun lisäksi.

Näihin juhliin valmistautuminen on muistuttanut liian paljon Pitääkö mun kaikki hoitaa? -lyhytelokuvaa, Suomen Oscar-ehdokasta. Huomattiin nimittäin vasta toissapäivänä, että mieheni musta puku oli jäänyt pieneksi, yhdellä koolla, mutta kuitenkin. Siispä kävimme eilen hätäostoksilla Halosella. Uudet puvunhousut ja paita. Vanha takki mahtui vielä kiinni. :)

Halosen myyjätär kertoi ja näytti meille miten Turo Tailorin housuja voi suurentaa vyötäröltä helposti itse avaamalla hieman takasaumaa. Toden totta, saumavaraa on jätetty kylliksi yhden koon suurentamiseen. Ompeluhommiin ei nyt kuitenkaan ollut aikaa, joten ostimme uudet housut.



Itselleni metsästin eilen sopivia sukkahousuja. En löytänyt, mutta se johtuu siitä, että en ymmärrä sukkahousujen päälle mitään. En tykkää yhtään käyttää sukkahousuja. Nykyään en myöskään pidä hameiden tai mekkojen käytöstä. Juhliin on naisihmisen kuitenkin pyntättävä. Kannatan naisten juhlauniformua! Yksi malli, housut ja paita. Samaan tyyliin kuin miehillä. Päästäisiin kaikki helpolla.

No joo, minun tämänkertainen juhlavaatetukseni on käsityötä. Pukusuunnittelija-äitini taidonnäyte, joka valmistui alkuviikosta. Hieno pitkähelmainen kietaisumekko Suuri käsityölehden kaavaa mukaillen. Minun mitoillani ja täydellisesti istuva. Kangaskaan ei ole ihan mitä tahansa, vaan Roberto Cavallia. Hieno käärmekuvioinen kangas Just Cavalli mallistosta, jonka löysin Eurokankaasta.

Just Cavalli


Kangas laskeutuu kauniisti ja hohtaa himmeästi valon taittaessa.

Koska ulkona on vielä pakkasta ja olen muutenkin viluinen, niin laitan mekon päälle mustan lyhythelmaisen boleron ja jalkaan vähän paksummat sukkahousut. Ne jotka onnistuin eilen löytämään. Korkokengät täytyy pakata mukaan ja vaihtaa vasta juhlapaikalla. Olenkohan muistanut kaiken...

Ihanaa naistenpäivää!

-Raasu-

4.3.2014

Fanttitabletti

Oletteko muuten huomanneet, että Finlaysonin pieni Elefantti -kernikassi on kovin samankokoinen kuin Tab2? Tai 10 tuumainen tabletti ylipäätään? Hmmm...

Kuva: Finlayson.fi

Laitetta suojelevaa pehmustetta eli fylliä kassissa ei omasta takaa ole, mutta näppärä keksii siihenkin ratkaisun. Oman tablettini olen pehmustanut kiinteällä nahkaisella suojakannella. Kassi on sen verran väljä, että laturikin mahtuu mukaan kaveriksi.

Kernikassi on siinäkin mielessä hyvä tablettilaukku, että se sietää hyvin vettä. Suomen räntä ei pääse heti laitetta tuhoamaan.

-Raasu-

3.3.2014

Genien varustelu

Anttilasta tilatut Genie varusteet ovat saapuneet ja olen asetellut ne paikoilleenkin. 


Kasvivalo sai jatkovarren. Nyt se on korkeammalla ruukkuun nähden ja valaisee laajemmin, jos niin voi sanoa. Basilika pääsee rehottamaan oikein kunnolla joka suuntaan. Vierestä löytyy toinen Genie ruukku, siihen olenkin jo itseasiassa laittanut kasvamaan ruukkurucolan. Testiksi, pärjääköhän se laisinkaan. Toistaiseksi ainakin, kaikki Genieen tuupatut kaupan normaalit ruukkuyrtit ovat edelleen hengissä ja kasvavat. Eli kaksi basilikaruukkua, yksi lehtipersilja ja nyt myös rucola.

En ole käyttänyt vielä laisinkaan Genien mukana tullutta ravinnetta. Lisään sitä veden joukkoon kun vaihdan ruukussa kiertävän veden pian ensimmäistä kertaa. Liitin kasvivaloon erillisen ajastintöpselin, vai mikä se nyt virallisesti onkaan. Valo palaa iltapäiväkolmesta iltayhdeksään. Nyt täytyy muistaa ainoastaan lisätä vettä muutaman päivän välein ja kerätä satoa aina välillä salaatin sekaan. Nams!











-Raasu-

2.3.2014

Ristipistotaulu

Kuvassa on äitini tekemä taulu. Päivänkakkara on pistelty kankaalle ristipistoin.
Laitoin taulun esille, olohuoneen seinälle. Samaan paikkaan missä se on ollut kertaalleen aikaisemminkin. Nyt se jää siihen pidemmäksi aikaa, sillä se on jo kokonsakin puolesta juuri täydellinen paikkaansa.


Taulu on ristipistotyöksi todella suuri. Arvioisin, että n. 70cm korkuinen, täytyy joskus mitata tarkalleen. Iso työ jokatapauksessa ja vaatinut tekijältä jonkin verran staminaa. Kaunis taulu.

-Raasu-