Joulupöydän liina

Olen harmitellut tässä jo kohta kuukauden päivät sitä, ettei työpäivän päättyessä jää lainkaan valoisaa aikaa valokuvaamiseen. Aurinko laskeutuu aikaisin iltapäivällä ja minä kun palailen töistä kotiin vasta kolmen neljän aikaan. Suomen talvi tuottaa haasteita sisustusbloggaamiselle siis. Viikonloppuisin annan kameran laulaa päiväsaikaan, mutta silloin on tapana keksiä myös paljon muuta kivaa tekemistä. Tämä on näitä hirmuisen suuria (not) ongelmia joita maailma on pullollaan. :)

 Jouduin tällä kertaa turvautumaan lisävaloon. Kuvissa on uusi pöytäliina, jonka ostin vähän aikaa sitten Ikeasta joulua varten. 15 euroa ei ole paha hinta liinasta, joka altistuu punaviinin vaaroille juhlapöydässä. Halusin harmaan liinan, joka ei olisi aivan yksivärinen. Jotain kuviota tai härpäkettä sai olla. Tässä liinassa on raitoja ja muita kuvioita harmaan eri sävyillä.

-Raasu-

Servettirenkaat lasten rannerenkaista

Tiedättekös niitä pöytiä itsepalvelukirppareilla, jotka notkuvat kaikenlaista kiiltävää ja uutta tilpehööriä? On kopiolaukkua, pinniä, ponnaria ja rihkamakoruja. Löysin sellaisesta nämä lasten ranteisiin sopivat "timantti" -renkaat. Koska eivät maksaneet juuri mitään, päätin ostaa niitä kuusin kappalein. Nimittäin servettirenkaiksi joulupöytään.

Why not? 

Lasten korut ovat paljon servettirenkaita edullisempia.

Rannerenkaissa on sisällä kuminauha, joten ne pystyy pujottelemaan vaikka minkälaisen servettiliinan ympärille.

Ajattelin taitella eli rullailla liinat joulukattaukseen tällä tavalla "kiikareiksi". 
Jos intoudun, lisään aattona renkaan ja liinan väliin vielä pienen kuusenoksan.

Tehopesin ja samalla valkaisin puuvillaiset servettiliinat juuri. Silitettyjäkin ne ovat. 
Jotain on siis jo valmiina joulun h-hetkeen.

-Raasu-

Orvokin viimeinen ateria

Meidän kiirastorstain viimeinen ateria oli keväinen orvokkisalaatti, höystettynä pikkiriikkisellä, vain muutamia sekunteja kestävällä auringonpaisteella. Parempi sekin kuin pelkkä sateinen harmaus. Kävin juuri laittamassa saunan päälle. Kömmin lauteille kohta vatsa pömpöllään tonnikalaa, suolakurkkua, aurajuustoa, pastaa ja ORVOKKEJA. 

Ihminen on sitä mitä hän syö, you know what I mean... Saunan jälkeen aion punakkana ja lämmön turruttamana orvokkina kömpiä kiskomaan viikolla väliin jääneitä unosia. Huomenna aamulla olen sitten pirteää orvokkia.

Hauskaa ja rentouttavaa pääsiäistä kaikille!

-Raasu-

Valmiina iltaan

Skumpat on kylmässä, raketit on pussissa eteisessä, tinalapio on haettu kaupasta ja tarjottavat siirtyvät kohta uuniin.

Kohta saapuvat vieraat ja uusi vuosikin.

Hyvää uuttavuotta kaikille!

-Raasu-

Onko tässä kesän paras ale-löytö?

Olen katsellut näitä huopapalleroista tehtyjä rinkuloita sillä silmällä useasti aikaisemmin, muttei ole tullut ostetuksi. Nyt Sokos oli hinnoitellut valkoiset Feel Felt -servettirenkaat kohdilleen, joten ostin niitä suoraan kahdeksan kappaletta!

Meillä illastetaan vain harvoin juhlavasti, mutta renkaat pääsevät käyttöön viimeistään ensi jouluna. :)

-Raasu-

Puuaskartelua - osa 2

Tässä on ensimmäinen juhannuksen puukiekoista valmistettu esine. Nimittäin pöytäliinapaino.

Tämä askarros ei olekaan pelkkä luovuuden tuote. Painojen taustalla oli aito tarve. Terassimme kernikankainen pöytäliina löytyy aina välillä ties mistä, kun se lentelee tuulen mukana pois paikaltaan.

Tein puukiekoista kahden mallisia pöytäliinapainoja ja kuvassa on niistä toinen. (Toisen laitan esille myöhemmin). Tämä lumiukkomalliksi ristitty versio roikkuu nyt vanhempieni terassilla.

Kiinnitysratkaisu on tavallinen verhonipsu, joka on pujotettu pellavanarulenkkiin. Narujen päät on piilossa puukeikkoihin porattujen reikien sisällä.

Raffimpi pöytäliinapaino sopii hyvin ulos terassille.

Lue: Puuaskartelua - osa 1

-Raasu-

Puuaskartelua - osa 1

Juhannuksena voi askarrella mökillä vaikka tämmöisiä pieniä puutöitä. Näistä koivuhaloista sahatuista puukiekoista on tarkoitus syntyä kolmelaisia käyttöesineitä kesäiseen ruokapöytään.

Valitsin puuvajan halkopinosta kahden paksuisia koivupuita. Sahasin haloista pöytäsirkkelillä (isäni avustuksella) silmämääräisesti sentin ja  puolentoista sentin paksuisia kiekkoja. Porasin n. puolen sentin paksuisella puuporanterällä kiekkoihin sopivan kokoisia reikiä vahvaa pellavanarua varten. 

Joko arvaat mitä näistä syntyy?

Lue: Puuaskartelua - osa 2

-Raasu-

Poppanaa

Nyt kun ulkolämpömittari näyttää +28,2 on kiva hikoilla kangaspuitten äärellä.

Taisi olla marraskuu -13, kun sain loimet paikoilleen ja kudontavalmiiksi poppanaa varten, mutta nyt vasta tuli inspiraatio. 

Auringonpalvoja en ole kuin varjossa. Ulkona en kestä nyt olla, joten poppanaa kutomaan.

Tyttäreltä kyselin vanhoja lakanoita ja hän sitten antoikin niitä ja tässä on tulossa ensimmäinen tuotos. Aika väritöntä, mutta nythän on tuommonen vaalea kausi menossa... kait. 


- Rakne -

Täydellisiä synttärilahjoja juuri minulle

Minulla oli syntymäpäivä sunnuntaina. Lauantaina pidin juhlat ystäville ja sukulaisille. Alkuviikostakin jo juhlittiin pienemmällä porukalla perhepiirissä. 

Vaikka en ihan vielä täyttänytkään pyöreitä, niin juhlavieraat muistivat useilla kivoilla lahjoilla. Lauantain juhlakutsussa tosin kehotin väkeä antamaan lahjat mielummin itselleen. Eli, "älkää tuoko lahjoja", mutta toivat kuitenkin. Olen todella otettu, iloinen ja kiitollinen kaikesta kauniista mitä sain. 

Kuva: Kalevalakoru.fi - Kuutar

Kun sain lauantaiaamuna silmiä sen verran auki, että olin mukana tässä maailmassa, mieheni ojensi korurasian ja toivotteli hyvää syntymäpäivää. <3 Kalevalakorun laatikosta paljastui Kuutar. Mielettömän kaunis hopeinen pitkä kaulakoru. Juuri se mitä olen himoinnut arviolta n. kymmenisen vuotta. En ole koskaan raaskinut itse ostaa, mutta nyt sain sen. Laitoin korun kaulalle samantien ja siinä se on roikkunut lauantaista lähtien. :)

Kuva: Iittala.fi - Taika kaadin

Sain vanhemmiltani lahjaksi Taika kaatimen. Puuttunut palanen tämäkin. Tarpeellinen täydennys kahviastiastooni. Vaikka olen helposti kyllästyvää sorttia, musta valkoiseen Taika-astiastoon en ole vuosien varrella kyllästynyt lainkaan. Valitsin aikoinaan tarkkaan mitä astiastoa alan keräämään, jotta se kestää aikaa ja mieleni vaihtelut. Hyvin valitsin! Mustavalkoinen ei mene koskaan muodista ja luontoaiheet ovat aina ajankohtaisia. Taikojen muotokieli on hyvin moderni ja käytännöllinen. Taika kestää vielä pitkään!

Kuva: Iittala.fi - Mariskooli musta

Ystävättäreni antoi minulle lahjaksi mustan pienen Mariskoolin. "Pikkuveljeksi suurelle maljalle, joka sinulta löytyy jo". Näin hauskasti hän muotoili. :) Mustat Mariskoolit sopivat muuten  hyvin yhteen Taikan kanssa. Minulta löytyy siis palaset täydelliseen kattaukseen.

KIITOS ihanaiset lahjoista. Kyllä te minut hyvin tunnette!

-Raasu-

Virkatut ”kakkupaperit”

Kakkupaperi kai se oikea nimitys on?

Nämä vain ei ole paperia, vaan virkkasin ne valkoisesta pitsinvirkkaukseen tarkoitetusta hienosta puuvillalangasta, joka sekin oli unohtunut kaapinpohjalle vuosiksi. 

Jouluna olivat ensi kerran käytössä. Ovat siitä mukavat, että voi pestä 60 asteessa ja sitten silittää uudelleen käyttöön. Mallit ovat osittain ohjekirjoista ja osittain tajunnanvirran tuloksia.

Jalalliset kakkulautaset ovat minulle hyvin tärkeitä ja tunnearvoltaan arvokkaita. Pienempi on isoäitini häälahja 1900-luvun alusta ja isompi oman äitini häälahja 1930- luvulta. Yritän varjella niitä mahdollisimman hyvin, ettei tule säröjä… vielä ovat säilyneet virheettöminä.

-Rakne-

Joululahja-Nappulat ja joulupäivän kattaus

Sain vanhemmiltani eilen joululahjaksi Iittalan Nappula -kynttiläjalat. Messingin hohtoista bling blingiä, melkein kuin kultaa! 

Otin jalat käyttöön samantien, tässä ne ovat menossa osaksi joulupäivän kattausta. On ne hienot. 

Toteutunut design sisustusunelma.Nappulat checked!

Pitää bongata jostain hopeanpuhdistusliina. Sellainen kuulemma toimii tummentumiin, joita messinkiin väistämättä tulee. Pysyy kultainen hohto jatkossakin, kun pitää aarteista hyvää huolta. 

Täytyy katsoa Nappuloille myöskin jokin vakituinen paikka. Esillähän näitä täytyy pitää, vaikka eivät muuten käytössä olisikaan. Sopivat parhaiten olohuoneen metallinhohtoiseen värimaailmaan, sinne siis.

*Raasu*

Itsenäisyyspäivää!

Herkut on valmiina, juhlat voi alkaa.

*Raasu*

Isänpäivälounas

Meillä vietettiin isänpäivää ruuan ja kakun merkeissä. Iskä oli taitellut perhos-liinat ihan itse. :)

*Raasu*

Kohti täydellista joulukattausta - osa 3

Harjoittelin erilaisia tapoja taitella paperiliinoja. 

Hyvät ja selkeät video- sekä kuvaohjeet löysin Dunin sivuilta: www.duni.com

Luulenpa, että joulupöydän lautasliinat taitellaan tällä "flower" -tyylillä:

Pahoittelen kuvien huonoa laatua.

*Raasu*