30.5.2016

Olemme sopineet päivän...


Pihlalta oltiin juuri meihin yhteydessä. Kauan odotettu ja hartaasti hehkutettu terassinovi puhkaistaan tämän viikon torstaina! Jihuu jippii! 

Toivottavasti kaikki menee mallikkaasti. Olen järjestänyt muut kuviot siten, että voin olla asennuspäivänä paikalla vilkuilemassa miten hommat sujuvat.

Tässä odotellassa voidaan fiilistellä Suomen suvea puutarhakuvilla. Kuviin ovat päässeet toista kesäänsä meidän pihalla asustavat koristeomenapuu ja särkynytsydän.


-Sanna-

29.5.2016

Lihasjumeja ja ensimmäinen pioni



Huomentapäivää. Meillä herättiin parisen tuntia sitten pilviseen aamuun ja jomottaviin lihaksiin. Teimme eilen koko päivän pihalla terassiremonttia ja nyt se tuntuu kivasti ihan koko kropassa. Minun kropassani ilmeisesti enemmän, sillä mieheni aloitteli juuri uudelleen remonttihommissa. Tällä kertaa kolina ja pauke kuuluu yläkerrasta. Minä lepuuttelen ainakin vielä hetken.

Toissapäivänä ostetusta pionikimpusta on yön aikana auennut ensimmäinen kukka. Kaunis.


-Sanna-

27.5.2016

Harmaalla terassilla


Terassin maalausprojektimme on valmistunut ja olen malttamattomana kantanut kalusteita jo takaisin paikoilleen. Nykyisin harmaanväriset, ennen valkoiset,  ulkokalusteet maalasin itse alkukeväästä. Kuvassa ne näyttävät hyvin saman värisiltä kuin terassi, vaikka sitä ne eivät kuitenkaan ole. Kalusteet ovat jokusen väriasteen tummemmat. Sävyt ovat kuitenkin osuneet melko hyvin kohdalleen. Vahingossa. :)

Terassin kalusteet lähtevät taas ensi viikolla hetkeksi evakkoon, kun ovenasentajamiehet tulevat hommiin. Tarkka asennuspäivä ei ole vielä meidän tiedossa. Tänään saimme kuitenkin viestiä valmistajalta, että mittatilausikkunamme sekä ovi ovat valmiit ja lähteneet rekan kyydissä meitä kohti. 

Kuten olen moneen kertaan täällä blogissani jo hehkuttanutkin (aina voi hehkuttaa vähän lisää), niin tosiaan, puhkaisemme terassille oven olohuoneesta. Siinä samalla uusimme julkisivun ikkunoita. Oven paikka on ylemmässä kuvassa näkyvän oikeanpuoleisen ison ikkunan kohdalla. Siitä on sitten kiva harppoa pari askelta grillin ääreen. 

Terassikesä here we come!


-Sanna-

25.5.2016

Panda -printti ja valokuvausharjoituksia


Tässä on Domdomilta jo jokin aika sitten tilaamani Panda -printtitaulu, joka on Tiina Kälkäisen käsialaa. Mahdottoman suloinen panda päätyy makuuhuoneen seinälle kunhan keksin sille sopivan paikan. Ihastuin tähän tauluun kun se tuo mieleeni aamupöpperöisen mieheni, joka ei myöskään lähde aamulla käyntiin ilman kahvikuppostaan.


Olen viimepäivinä opetellut taas hieman lisää valokuvauksen saloja mieheni avustuksella. Myös PhotoShopin käyttö alkaa sujumaan aloittelijan tasolla. Olen todella onnekas, kun olen saanut lehmän hermoilla ja loputtomilla tietoteknisillä taidoilla varustetun aviomiehen. Jos osaan valokuvata hiukankin, se on hänen ansiotaan. 

Koen suuria onnistumisentunteita kun saan napsastua hyvän valokuvan ja saan julkaista sen tänne muidenkin iloksi.

-Sanna-

24.5.2016

Terassin entraus - maalausvaihe

No niin, terassiprojekti jatkukoon!

Kun terassi oli pesty ja sen jälkeen kokonaan kuivunut, ryhdyimme maalaushommiin. Maalina käytettiin täysin peittävää V33 -terassimaalia, josta olenkin jo jutustellut aikaisemmin täällä



Maali on väriltään vaaleanharmaa. Sävyn nimi on Satiini. Väri tuo mieleeni vanhojen maalaistalojen harmaiksi maalatut lankkulattiat. V33 -terassimaalia on tarjolla neljää sävyä, joista muut taittavat enemmän tai vähemmän ruskeaan, joten värivalinta oli meille helppo. Harmaata sen olla pitää. Olisin kelpuuttanut väristä hintsusti tummemmankin version, mutta ehkä sittenkin parempi näin. Tämä vaalea harmaa tekee terassista aika raikkaan ja keveän oloisen.

Maali näyttää purkissa sekoittamattomana ihan punertavan beigeltä, eli ihan väärältä. Siksipä se pitääkin sekoittaa erityisen hyvin ennen maalaamista. Jos kaikki maalit täytyy sekoittaa hyvin, niin tämä se vasta täytyykin. Itse pelästyin hieman kun saimme maalipurkin kannen auki, mutta onneksi väri ei ollutkaan todellisuudessa ihan sitä miltä aluksi näytti.



Maalasimme terassin takanurkasta aloittaen, lauta kerrallaan. Melko nopeaa hommaa sitten kuitenkin, vaikka äkkiseltään arvelin muuta. Tarkat paikat maalattiin pienemmällä pensselillä, muuten maali levitettiin terassin pintaan isolla ulkomaalipensselillä. 

V33 -maali kuivuu todella nopeasti. Kuivuttuaan se tummuu hieman ja vastaa todella hyvin kaupan hyllyn reunassa ollutta värimallia, joten pisteet siitä. Maalasimme toisen maalikerroksen seuraavana päivänä. Maalin ohjeissa kehoitetaan maalaamaan kolmeen kertaan, jos terassi on taivasalla ja siksi aiommekin tehdä kolmannen maalirundin vielä tässä lähipäivinä. 

Terassin maalaamiseen menee pakollakin useampia päiviä, kun joka välissä täytyy odotella pinnan kuivumista. Maalaaminen on kuitenkin ihan täysin tehtävissä ja lopputuloksen kannalta ehdottoman kannattava juttu. Lopputulos on ehkä 500 kertaa parempi kuin minkälainen terassimme oli ennen maalaamista.

Nyt odottelen jo intopiukeena ensi viikon ovenasentajia. Puhkaisemme nimittäin oven olohuoneesta vastamaalatulle terassille. Ikkunat uusitaan siinä samalla. Jihuu, kohta päästään kesästelemään ihan kunnolla, kun entrattu terassi on vain yhden askeleen päässä.

-Sanna-

22.5.2016

Terassin entraus - puhdistusvaihe

Vanhan kuluneen terassimme kunnostus alkoi nyt vauhdilla kun sää on suosinut maalaria. Vettä ei ole satanut päiviin ja aurinko senkun möllöttää taivaalla. 



Tyhjensimme terassin kalusteista ja aloitimme kuurauksen. Puhdistimme Laudat Ronsealin Terassin Puhdistaja & Elvyttäjä -aineella, joka osoittautuikin melko tymäkäksi aineeksi. Aine puhdistaa, mutta myös "kuluttaa" puun pintaa jotta uusi maali imeytyisi siihen paremmin. 

Vanhoissa terassilaudoissamme oli hyvin huonosti jäljellä enää alkuperäistä maalia, joten emme lähteneet erikseen hiomaan lautoja. Hiomistarpeen voi testata helposti tipauttamalla laudalle hieman vettä. Jos vesi ei imeydy lautaan, vaan jää pisaraksi sen pinnalle, laudat kannattaa ehdottomasti hioa ennen maalausta, jotta uusi maali tarttuu kunnolla. Siis jos ei halua maalailla terassia heti parin vuoden päästä uudelleen.


Harjasimme pesuaineen kauttaaltaan terassin pintaan normaalilla kylppäriharjalla, koska muuta ei ollut äkkiseltään saatavilla. Kylppäriharjan harjakset ovat melko kovat, joten ajattelimme sen olevan kyllin jämäkkä tähän touhuun. Kun pesuaine oli levitetty kauttaaltaan, jätimme sen muhimaan puun pintaan reiluksi vartiksi kuten ohjeissa neuvotaan. 

Kun aine oli saanut vaikuttaa, huuhtelimme sen pois puutarhaletkun avulla. Ja sitä huuhtelua saikin sitten tehdä jonkin aikaa, sillä laudat senkun jatkoivat vaahtoamistaan. Pesuainepönikässä sanotaankin, että huuhtelu pitää tehdä kunnolla, lauta kerrallaan.


Kun huuhtelu oli tehty, jätimme terassin kuivumaan rauhassa auringonpaisteeseen. Maalipurkin avasimme seuraavana iltana, mistä kerronkin sitten enemmän seuraavassa postauksessani.

-Sanna-

16.5.2016

Virkattu servetti - uhka vai mahdollisuus?



Sain eilen illalla TV:tä katsoessani tämän DIY-idean. Miksipäs ei, virkattu servetti!

Valitsin kirkkaan keltaisen puuvillalangan (Novitan Kartano), jonka voi pestä pesukoneessa 60 asteessa. Virkkasin siitä normaalin paperiservetin kokoisen "isoäidin neliön", jonka saa taiteltua helposti kolmioksi kulmasta kulmaan kulkevien reikien mukaan.


Nyt tässä mietin, onko tämä pirtsakka, ehkä vähän paksun oloinen eko-servettini paras idea ikinä, vai... Mitä mieltä sinä olet? Pyyhkisitkö suusi ja rähmäkäpäläsi mielelläsi tähän virkkurin servettiin pullakahvien jälkeen?


-Raasu-

15.5.2016

Viisut paketissa - puutarha kukassa

Ei pärjännyt Suomi Euroviisuissa. 
Nyt voisi tietenkin todeta, että "minähän sanoin", mutta en sano niin, koska enhän minä sitä tiennyt, arvelin vain. Kovasti tsemppiä Sandhjalle, että jaksaa kaiken pyörityksen ja spekulaation nyt kisojen jälkeenkin.


Eilen jännitettiin kovasti Euroviisujen finaalia ja meillä oli kotona oma pieni kisakatsomo, tottakai! Euroviisujen kunniaksi luistin karkkilakostani ja ostin pienen elikkäs ison pussillisen irtokarkkeja iltaa varten. Euroviisut on kerran vuodessa vaan!

Oma ääneni meni Australialle ja ehkä hieman yllättäin myös Israelille ja Espanjalle. Omat suosikit eivät voittaneet, mutta mitäpä tuosta. Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että Ukrainan voittokipale ei omaa korvaani hivele, mutta olihan siinä oma puolensakin, sanomaa ainakin jos ei nyt ihan musiikillista hienoutta. Jännä seurata soitetaanko Ukrainan 1944 -biisiä radiossa nyt kesällä, kuten viisuvoittajakappaleita yleensä.


Tänään on ollut hieno sää, vaikka vielä pari päivää sitten ennusteet näyttivät sadetta. Eilen satoi koko päivän, mikä teki ihan hyvää puutarhalle. Meidän pihassa ovat tällä viikolla auenneet tulppaanit, vuorenkilvet ja särkyneetsydämet. Voikukkien lisäksi siis. :) Istuttelin tänään lisää kesäkukkia amppeleihin ja ruukkuihin. Lupasin juuri miehelleni, että tämän kesän kesäkukkasaldo on nyt täynnä. Seuraavaksi satsataan muunlaisiin piha- ja puutarhahommiin. Niistä lisää tulevissa postauksissa.


-Raasu-

12.5.2016

Voikukkarallia rikkaruohonpoistajalla

Tässä on Fiskarsin Light Rikkaruohonpoistaja, jota lähdin kokeilemaan ensimmäistä kertaa elämässäni. Meidän pihalla voikukkaa riittää, joten testiapajat ovat kohdillaan. 


Käydäänpä läpi työkalun toimintaperiaate: 
Härvelin päässä olevat metallipiikit painetaan voikukan keskustan kohdalta maahan, niin että kasvi jää piikkien keskelle. Jos maa on kovempaa, voi painamista avustaa jalalla. Sitten työkalu voikukkineen nostetaan ylös maasta kampeamalla sitä jalkapuomia vasten. Voikukka on jäänyt piikkien väliin juurineen päivineen.  Voikukkavonkale vapautetaan piikkien päästä työntämällä varressa kiinni olevasta vivusta. Ja eikun seuraavan kukkasen kimppuun.


Huomasin, että voikukkien napsiminen on aika koukuttavaa. Siinä tuli innostuttua hommasta sen verran, että sain kasaan ison muovisäkillisen voikukanretaleita. Annoin kuitenkin voikukille aika paljon tasoitusta, jättämällä niitä noin tuhannen kappaletta vielä tontille kasvamaan. :)


Ajattelin hävittää juurineen noukitut voikukat jonnekin vähän kauemmas, etteivät ne mitenkään pääse kasvamaan meidän pihaamme uudestaan. Joo tiedän, käyn sotaa voikukkatuulimyllyä vastaan, mutta yrittänyttä ei laiteta.


Rikkaruohonpoistajalla nousee maasta muutkin kuin voikukat. Itse sain kukkapenkin reunalta irti myös ruohotupsuja, nokkosen alkuja ja sellaisen kauttaaltaan piikikkään kasvin alkuja, jonka merkkiä elikkäs lajiketta en edes tiedä.

Rikkaruohonpoistaja on todellakin kevyt käyttää, kuten nimikin jo antaa ymmärtää ja mikä tärkeintä, se myös toimii hyvin. Laitteen piikit täytyy tosin laittaa hyvin tarkasti voikukan keskelle, jotta se saa hyvän otteen koko kukasta. Jos piikit menevät vähän sivuun, kukka jää möllöttämään paikoilleen kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan. Myös kivikkoinen tai muusta syystä erityisen kova maa tuottaa jonkin verran hankaluuksia. Nurmikolla tai kukkapenkissä luvatta asustavat voikukat sen sijaan saavat rikkaruohonpoistajalla kyytiä tosi helposti ja kätevästi. It's a keeper!


-Raasu-

(Yhteistyössä Fiskars Garden)

8.5.2016

Betoninen maljakko ja Euroviisumaraton

 Ihanan aurinkoista ja lämmintä äitienpäiväniltaa kaikille! 
Me kotiuduimme juuri vanhempiemme luota mahat herkuista pullollaan. Kävin ensimmäisenä kastelemassa terassin kukat, näillä säillä pitää muistaa huolehtia kukkien kastelusta päivittäin ainakin talon aurinkoisemmalla puolella.


Koko eilinen ilta kului telkkarin äärellä Euroviisujen esikatselumaratonia katsellessa. Reilu neljä tuntia pelkkää biisiä ja tiukkoja arvosteluja väliin. Mieheni tulosti meille omat viisuarvostelutaulukot, jotka hän teki pikaisesti excelillä. Mekin annoimme jokaiselle kappaleelle omat pisteemme, minä omani ja mieheni omansa. Yritimme antaa pisteet niin ettei tv-tuomaristo ehtisi vaikuttamaan mielipiteisiimme. Minun top4 -listaan valikoitui lopulta Malta, Australia, Espanja ja Tsekki. Mieheni top-listalle nousi edellä mainittujen lisäksi myös Venäjä ja Azerbaidzan. Saa nähdä miten eurooppalainen musiikkimaku meillä loppujen lopuksi onkaan. 

Ylihuomenna päästään käsiksi itse euroviisukisoihin. Peukut pystyyn Suomen Sandhjalle, jotta päästään finaaliin.


Kuvien valkoiset liljat ovat uudessa betonisessa maljakossa, jonka ostin Kukkatalosta alkuviikosta. Tämä maljakko ei muuten kaadu sitten ihan helposti pieniin puhureihin ja siksi ajattelinkin viedä sen seuraavaksi ulos terassin pöydälle. Sinne se sopii hyvin muiden betonisten ruukkujen ja purnukoiden joukkoon.




-Raasu-

3.5.2016

Mitä tuija-aidallemme kuuluu?

Kirjoittelin kaksi vuotta sitten keväällä tuija-aitaprojektistamme. Istutimme silloin pitkän pätkän timanttituijia tonttimme laidalle. Aita reunustaa tienvierustaa ja sen on tarkoitus toimia jonain päivänä näkösuojana.


Istuttaessamme tuijia, ne olivat nipin-napin metrin korkuisia. Tänä päivänä ne ovat suurinpiirtein puolentoista metrin korkuisia ja paljon tuuheampia. Puiden välit ovat kasvamassa pikkuhiljaa umpeen ja siksi tuijarivistö alkaakin jo vaikuttaa enemmän aidalta. Näkösuojaksi aidasta ei vielä ole, mutta kaikki aikanaan. Ehkä muutaman vuoden päästä.

Tänä keväänä tuijien latvoihin kasvoi pieniä rusehtavia käpyjä, mistä päättelenkin tuijien voivan ihan hyvin. Vain yksi 25 tuijasta kuivahti ja kuoli ensimmäisen vuoden aikana. Syyksi paljastui myöhemmin iso kivi, joka löytyi suoraan istutusojan alta, kuolleen tuijan kohdalta. Onneksi nuupahtanut tuija oli aidan päässä, joten napsasimme sen vain pois riviä rumentamasta. Uutta emme ole tilalle laittaneet, se ei taida kannattaa, sillä kiveäkään emme saa maan uumenista siirrettyä.

Tuija-aidan juurelle olen heitellyt itse tehtyä haketta, myös lannoitetta on annettu silloin tällöin. Alkukeväisin olen heittänyt tuijien päälle kevyttä varjokangasta, vaikkakaan en kovin tunnollisesti. On saattanut joskus tulla laitettua kangas paikoilleen vasta melko myöhään keväällä. Kärähtämään ne eivät kuitenkaan ole päässeet.


Tuija-aidan kasvatus vaatii pitkäjänteisyyttä. Se ei ole ihan nopea ratkaisu saada näkösuojaa. Asia riippuu tietenkin paljon myös siitä minkä mittaisina taimet hankkii ja mikä korkeus riittää näkösuojaksi kenenkin pihaan. Itse aiomme jossain vaiheessa istuttaa tuijia myös tonttimme toiseen reunaan, takapihan puolelle. Tämä on meidän tekemisen tyyli yleensäkin, teemme isompia asioita vaihe kerrallaan, osissa.

Tuija on siitä hyvä aitakasvi, että se peittää näkyvyyttä myös talvella. Se on varmasti yksi suurimmista syistä miksi tuija ja muut havut ovat niin suosittuja aitakasveja. Pensasaidat ylipäätään ovat erityisen hyvä ratkaisu silloin jos maa ei ole kovin tasainen, kuten meillä. Tämä on vain oma mielipiteeni, mutta minusta rinteen vuoksi porrastettu puuaita ei ole kovin kaunis. Varsinkaan silloin jos rinne on kovin jyrkkä. Mitä mieltä sinä olet? Pensasaita taas antaa anteeksi aika suuriakin korkeusvaihteluja, eikä lopputulos näytä kompromissilta.

Lopuksi muutama vinkki mitä tahansa puu- tai pensasaitaa harkitsevalle; pohjatyöt, pohjatyöt ja pohjatyöt :) Kannattaa myös hankkia varjokankaat tarpeeksi aikaisin, sillä ne usein loppuvat kaupoista kesken juuri silloin kun niitä tarvittaisiin.

Lue: 12 metriä tuija-aitaa

(Kiitos Suville postaus-ideasta.)

-Raasu-

2.5.2016

DIY hyönteismökki



 Näin tämän idean Viherpiha -lehdessä ja tein meille samantien samanlaisen. Se on hyönteismökki eli hyönteishotelli. Katkottuja paksuja oksia narulla nippuun ja poralla reikiä puiden päihin, molemmin puolin. Saa nähdä muuttaako joku möttiäinen tähän asumaan. Perhoset olisivat erityisen tervetulleita.

Hyönteismökki roikkuu nyt autotallin kulmalla. Saa nähdä jääkö se siihen kuitenkaan. En tiedä miten mukavana ötökät pitävät kotia joka heiluu tuulessa... Enkä he eivät ole moksiskaan.

-Raasu-

1.5.2016

Katto pesulla

Talossamme on pari vuotta vanha peltikatto ja vaikka se onkin aika uusi, siihen on ehtinyt kertyä (erityisesti varjon puolelle) inhaa vihreää töhnää. Mitä lie kasvustoa onkin, se ei näytä kovin kauniilta. 


Pesimme tai oikeastaan käsittelimme tänään katon aineella (Tak GTi, Nelson Garden), jonka olisi tarkoitus tappaa ja irroittaa tuo vihreä mönjäke seuraavan muutaman kuukauden kuluessa. Saa nähdä toimiiko katon puhdistus todella ihan näin helposti. Aineen pitäisi myös ehkäistä mönjäkkeen eli levän ja sammalen kasvua takaisin.


Kuva: nelsongarden.fi

Pönikkä kiinnitetään puutarhaletkuun, valitaan sopiva paine ja sitten ruiskutellaan peltikatolle. Sitten jäädään odottamaan, että aine vaikuttaa. Ehkä hieman myöhemmin kannattaa myös tanssia paikalle sadetta, joka huuhtelisi lian tiehensä.

Aine on hyvin stydiä eli jos lähdet kokeilemaan samaa, niin suosittelen todellakin laittamaan päälle kunnon suojavaatteet, ainakin muovihanskat ja suojalasit. Ainetta katolle ruiskutellessa sitä lentää ja pöllyää tuulen mukana ympäriinsä. Pullon takana on varoitus ihon syöpymisvammoista ja silmävammoista eli kannattaa mieluummin olla varovainen.

-Raasu-