27.5.2015

Kukkapenkin facelift Fiskarsin välineillä

Minulle tarjoutui hiljattain mieluisa mahdollisuus päästä testaamaan Fiskarsin uusia puutarhatyökaluja. Koko viime talven ja kevään suunnitelmissa ollut kukkapenkkien kohennusprojekti pääsi starttaamaan kun työkalupakkikin oli nyt yhteistyöntiimoilta kunnossa. Kukkapenkkien (joita meillä on mooonta) reunukset ovat vuosien varrella aiheuttaneet paljon harmaita hiuksia. Rikkaruohot ovat aina kiveyksistä ja kanttauksista huolimatta löytäneet tiensä perennojen juurelle. Katsotaan miten käy nyt kun kokeilen kivituhkasta tehtyä "hajurakoa" kukkapenkin ja nurmen välille.


Ensimmäisenä remppakohteeksi valikoitui kukkapenkki jossa asustaa mm pioni, särkynyt sydän, palava rakkaus ja harmaa malvikki. Penkistä löytyy lisäksi myös mieheni syntymäpäiväkukka, jonka rotu on jäänyt meille vielä mysteeriksi. Kunhan mysteerikukka aukaisee nuppunsa, päästään selvittämään mikä hän on kukkiaan. Penkin muut kukkavalinnat kertoilevat omaa tarinaansa kimurantista huumorintajustani. Mielestäni särkynyt sydän ja palava rakkaus oli (ainakin vuosi sitten) kovin vitsikästä sijoittaa vierekkäin samaan penkkiin.


Ensimmäiseksi kaivoin maata pois ränsistyneen kukkapenkin ympäriltä. Yritin kovasti varjella perennojen juuria lapion kanssa heiluessani, toivottavasti kasvit eivät vahingoittuneet. 


Maan pehmentämiseen ja siivoamiseen käytin Fiskarsin möyhennyskuokkaa. Näppärä peli ja erityisen iloinen olen siitä, että kuokassa on pitkä varsi. Puutarhahommissa kun tulee yleensä oltua paljon kyykyssä, selän kustannuksella. Pitkä varsi antaa möyhentämiseen myös enemmän voimaa. Työkalu itsessään on miellyttävän kevyt. 


Möyhentäjä on kiva ja kuvaava nimi tälle välineelle, mutta meidän suvussa tätä työkalua kutsutaan pirunkouraksi. 


Fiskarsin pro oksasakset (PowerGear) pääsivät testiin kun kukkapenkin pohjasta paljastui vanhoja paksuja puunjuuria. Näinpä oksasaksista tulikin juurisakset. Sormen paksuiset ja sitä pienemmät juuret talttuivat saksilla helposti. Pyörähtävä kädensija oli aluksi aika jännä, mutta se tosiaan teki leikkaamisesta tosi kevyttä ja sakset istuivat hyvin käteen. Puristusvoimaa ei tarvinnut juurikaan käyttää. Vanhasta tottumuksesta puristin sakset aluksi kiinni oikein voimalla, mutta pian huomasin, että vähempikin voima riittää.


Pistin sakset äärirajoille ja ryhdyin leikkaamaan paksuinta juurta joka maasta löytyi. Juuri oli oikeastaan vahvempi kuin mitä näiden saksien leikkuutehoksi ilmoitetaan, mutta sain juuren poikki kun otin vähän toisen käden voimaa avuksi. Jatkossa lupaan olla saksille hellempi.


Kun maa oli möyhitty ja siivottu suurimmista juurista, levittelin kukkapenkin ympärille sanomalehtiä juuristoppariksi. Osittain lehtien ja vanhan kukkapenkin päälle laitoin lisää uutta multaa. Nurmikon ja multareunan väliin jätin kaistaleen tyhjää tilaa kivituhkaa varten.


Kivituhkan sävyksi valitsin kotkanpunaisen. Tilasin kivituhkan ViherVimma -liikkeen verkkokaupasta pelkän kuvan perusteella ja siksi sen todellinen sävy jännitti hieman. Onneksi kotkanpunainen ei ollut liian vahvasti punaiseen taittava. Sävy sopii oikeastaan aika hyvin yhteen pihamme pajukoristeiden kanssa. Kuvien ottohetkellä kivituhka oli märkää, joten sen sävy on kuivana vaaleampi.


Sitten kukkapenkki oli valmis. Mallasin lopuksi luonnonkivireunusta kivituhkan ja mullan rajalle, mutta mieheni käytti veetto-oikeuttaan ja kivet jäivät kokonaisuudesta pois. Luulenpa, että mieheni oli ihan oikeassa arvioidessaan reunuskivien olevan too much.


Nyt siistitty kukkapenkki näyttää oikein hyvältä. Saa nähdä miten kivituhka, nurmikko ja multa pysyvät paikallaan ja rikkaruohot poissa kukkapenkistä. Jos kivituhka osoittautuu menestystarinaksi, niin monistan tämän ratkaisun muidenkin kukkapenkkien ympärille. Olen pohtinut pihallemme myös luonnollisesti kaareilevaa kivituhkapolkua, joka kiertäisi pihaamme niistä kohdin mistä yleensä kävellään. Nurmikkoa jo muutamia kesiä viikottain ajellessani olen pohtinyt ylipäätään erilaisia ratkaisuja joilla saisin hieman vähennettyä pihan nurmikkoalaa. Nurmikon vähentäminen taitaa olla aika normaali toive tänä päivänä, kun ei ole niin paljon aikaa pihan hoitamiseen.


Aurinkoista ja ihanan lämmintä keskiviikkopäivää kaikille!

 -Raasu-

 (Yhteistyössä: Fiskars Garden)

26.5.2015

Valkoinen puutarhaletku

Nyt meitä valkoisen ystäviä hemmotellaan. Löysin nimittäin Clas Ohlsonilta valkoisen puutarhaletkun. Aivan mahtavaa! Nyt saan puutarhaletkun joka häviää huomaamattomaksi valkoisen talomme seinustalla. 

Kuva: clasohlson.com

Nykyiset vihreät puutarhaletkut maastoutuvat kyllä hyvin nurmikkoon, mutta harvemmin letkua kuitenkaan säilytetään maassa. Teline jonka ympärille puutarhaletku meillä keritään on myös valkoinen, joten valkoisen letkun kanssa koko systeemi olisi todella huomaamaton.


Lopuksi vinkki valmistajille; täältä löytyy ainakin yksi kuluttaja joka innostuisi valkoisen tai kromin värisestä sadetinpistoolista. :) Vink vink. Aika usein kyseiset laitteet on väristailattu iloisin kirkkain värein, kuten tämä meidän nykyinen kelta-puna-harmaa vesipistooli. Puolensa toki silläkin. Ainakin tarvikkeet ja lisäosat löytyvät helpommin varastosta tai nurmelta.

-Raasu-

22.5.2015

Herkkuvälipala oman ajan kunniaksi



Ihanaa, on perjantai. Aurinko paistaa ja tiedän, että kohta on viikonloppu aikaa itselle. Tiedossa on nimittäin harvinaista herkkua, omaa aikaa. Mieheni on tällä viikolla poikkeuksellisesti töissä myös lauantaina, ehkä myös sunnuntaina. 

Älkää ymmärtäkö väärin, pidän mieheni seurasta. Meidän normaali yhteinen aika vuorokaudessa on 24h, sillä teemme töitäkin yhdessä. Olemme kollegat. Siispä välillä on kiva olla yksikseen ja villasukkailla kotona ihan vain tyttöjen kesken.


Mitä sitten teen omalla ajallani? Hmm... varmasti keksin kyllä jotain. Nukun aamulla pitkään, se on ainakin selvä. Koska tilanne on niin harvinainen, saatan vahingossa tarttua ensin imuriin tai pölyrättiin. Miksi se meneekin niin, että kun on vähänkin ylimääräistä omaa aikaa, sen käyttää helposti ihan kaikkeen muuhun kuin lepäämiseen tai rentoutumiseen. Sellaisiin asioihin jotka eivät oikeasti ole niitä lempijuttuja. Tällä kertaa voisi olla toisin. Korjaan. Tällä kertaa on toisin.

-Raasu-

19.5.2015

Järvimaisemissa

Viime viikonloppuna oli mahtavan hieno sää, joten päätimme poiketa lauantaina hetkeksi järvimaisemiin. Onneksi Vantaalta, melko läheltä löytyy Kuusijärven kaunis virkistysalue, jossa pääsee helposti keskelle luontoa ja veden äärelle. Kuusijärven ympäri kulkee ulkoilupolku, jonka varrelta löytyi paljon kivaa valokuvattavaakin. Katsokaapa kuviin tallentuneita luonnon luonnollisen kauniita värejä.




Piiiirrän, piiiirrän, piirrän käteni hiekkaan



Jos kannolla olisi lakki...


Puu vs kivi





Luonnollisen värikästä tiistaipäivää sinulle!

-Raasu-

18.5.2015

Maanantai - taas saapui aivan liian aikaisin kai

Maanantai. Tarvitseeko sanoa enempää. 

Miksei aina voi olla lauantai. Tai edes perjantai. Joskus pidin torstaista... en kyllä muista miksi. Sunnuntai on ihan ok, mutta lauantai on parempi. Paras ehkä jopa. Maanantai on tyhmin. Toisaalta maanantai menee yleensä aika nopeasti. Siis mikäli ei ajattele koko ajan, että ompa karseeta kun on maanantai. Tiistai on viikon ensimmäinen hidas päivä. Siitä syystä tiistai on ihan boring, ellei sitten ole jotain kivaa tekemistä kuten minulla on huomenna, siis tiistaina. Maanantaina ei yleensä vielä tiedä mitä tekee keskiviikkona tai torstaina. Perjantain suunnitelmat taas alkavat pikkuhiljaa jo hahmottua. Lauantaille ei välttämättä tarvitse suunnitella mitään, se on päivä kun kaikki käy, kaikki on mahdollista. Mahdollisuuksien päivä. Siis miksei aina voi olla lauantai... Tai edes perjantai.

Nooh... Kukkakuvia kehiin piristykseksi ja reippaasti kohti pyykkivuoria. Kyllä se tästä. 
Kuvista löytyy oman pihan tämän maanantain kukkijat.







-Raasu-

14.5.2015

Vaaleanpunainen helatorstai

Tänään oltiin koko päivä ihan pihalla, sadekuuroista huolimatta. Kun katsahdin äsken eteisen peiliin, huomasin keränneeni kasvoille vähän rusketustakin. Siis multasotkujen ja sinappiviiksien lisäksi. Puutarhahommien ohessa grillattiin välipalaksi chilimakkaraa ja reippaasti tulisia sriracha kastikkeella maustettuja maisseja (uusin kokkailukeksintöni). Onneksi tajusimme syödä välipalaa, sillä lounas ja päivällinen ovat touhutessa unohtuneet tänään ihan kokonaan. Nyt nälkä kurnii ja kohta täytyy siirtyä myöhäisen illallisen ääreen.


Aamulla ennen ulos siirtymistä ehdin huitaista olohuoneen koristetyynyille uudet sävyt. Raidalliset tyynyt siirtyivät olkkariin makkarista. Vaaleanpunaiset päälliset ostin eilen Hobby Hallin alekorista. Pientä vaihtelua väripalettiin ja askel hempeämpään suuntaan.


Uusien vaaleanpunaisten tyynyjen teksti ei juuri paremmin voisi sopia tämän päivän tunnelmiin. Keväälle ripotellut arkipyhät ovat täydellistä nannaa puutarha- ja kevätihmiselle. It's good to be home.

-Raasu-

12.5.2015

Chilisalaattia ja lohta

Mieheni pitää kovasti tulisesta ruuasta. Siispä ajattelin, että chilisalaatti yhdessä lohimedaljongin kanssa voisi olla aika vänkä idis. Ruuan kylkeen loihdin Rosso-vierailun inspiroimana sitruunavinegretellä huljutetun herkkusieni-artisokka-systeemin. Hah, minullapa se on kokkitermistö hallussa!


Chilisalaattiini kuului paaaljon mietoa chiliä, mozzarellaa, tomaattia, frisee salaattia, kuivattua sipulia, mausteita ja valkoviinietikkaa. Salaatista tulikin oikein napakan tulinen. 

Onnistunut kokkailu sai arvoisensa päätöksen kun hieraisin kädellä nenääni... Seurauksena oli 15 minuuttia melkoisen polttavaa tuskaa. Tuntui kuin nenä olisi ollut kirjaimellisesti tulessa. Nenän kautta hengittäminen ei tullut kyseeseenkään. Ensi kerralla on oltava muovihanskat kädessä kun pilkon chiliä. Näin sitä oppii ja varmasti muistaa. Sillä ruokahan on - pääasia.

-Raasu-

11.5.2015

Must on tullu - puutarhahullu!

Aivan mahtavia aurinkoisia ja lämpimiä päiviä ollut jo useampi peräkkäin. Nyt on kynnenaluset mustana ja alaselkä vääränä puutarhassa puuhailusta. On se vaan mukavata hommoo, tätä kun saisi tehdä päivät pääksytysten!

Keräsin postaukseeni tämän kevään ensimmäisiä puutarhakuvia. Lähikuvia läheltä.


Ensimmäisenä on kärhö, joka innostui kiipeilemään kevytbetoniruukun päälle asetetussa pajusysteemissä eli köynnöstuessa.


Lisää pajua. Nämä pajupallerot löytyivät pihaan jo viime kesänä. Asettelin ne nyt vaihteeksi ihan keskelle nurmialuetta. Pallerot pysyvät paikallaan maahan painettujen tikkujen avulla. 


Tässä on uuden koristeomenapuun (makamik) tuoreet silmut. Odottelen innolla sitä hetkeä kun puut avaavat ensimmäiset vaaleanpunaiset kukkaset. Ne on niin kauniit. Koko puu on. Jos et usko niin googlaa "makamik" niin näet. :)


Pikkuruiset siniset helmililjat nousivat maasta toista kevättään.


Tässä lähikuvassa valkoinen unkarin syreenimme. Ehkä tänä vuonna nähdään jo (viimein) kukkia... Tämä syreeni asuu meillä nyt neljättä vuotta.


Pinkkiäkin punaisempi herttavuorenkilpi availee nuppujaan.


Tein viikonloppuna verannalle pelargonia-annansilmä-asetelmat. Kahden sävyisiä pelargoneja ja valkoisia pikkuruisia annansilmiä korkeissa kevytbetoniruukuissa, joista voisinkin ottaa paremmat kuvat vielä myöhemmin.


Maksaruoho oli melkeinpä kevään ensimmäinen heräilijä. Sen lehdet tulivat esiin mullan alta jo huhtikuun alussa. Kukkia saadaan vielä odotella tovi.


Pihakierros päättyköön tähän kotoisaan kuvaan. Tässä on pihalintujemme uusi keinuva koti. 

-Raasu-

5.5.2015

Talohyllyn tuunaustuumailua

Löysin Anttilasta tälläisen pienen talonmuotoisen hyllyn tai oikeastaan hyllyaihion. Ruuvailin sille jo paikankin olohuoneeseen, vaikka itse hylly kaipaa vielä vähän virittelyä. 


Hylly on kaksivärinen. Pinta näyttää vanerilta (se ei ole vaneria, mutta näyttää siltä), sisältä se on kermanvalkoinen. Siispä hylly kaipaa maalituunausta. Sisäpinta täytyy vähintään saada puhtaan valkoiseksi, jotta hylly sopii paremmin meidän olohuoneeseen. En ole vielä ihan varma koskenko pensselillä myös ulkopinnalle. Pian se nähdään.

-Raasu-

4.5.2015

Pienen pieni lasipullo

Kävin viikonloppuna kirpputorilla ja sieltä löytyikin monen moista pientä kivaa. Tuunattavaa huonekalua ei löytynyt, vaikka sitä lähdimme vartavasten etsimään. Ei se mitään, lohdutuspalkinnot ovat hyviä. Yksi lauantaisista löydöistä on pienen pieni neliön muotoinen lasipullo, joka sopii hyvin pienen pienen kukkasen maljakoksi.




Pullon pohjassa on merkintä "VE", osaisiko joku sanoa onko kyseessä jokin tuttu valmistaja vai lieneeko pulloni ihan tusinatavaraa? Oli miten oli, kätevä ja kaunis se on.

-Raasu-

3.5.2015

DIY: Yöpöytä omenalaatikosta

Havittelen uusia yöpöytiä. Vanhat ovat väärän korkuiset, liian korkeat, eivätkä muutenkaan enää miellytä silmää. Uusien yöpöytien täydellinen korkeus olisi 60 senttiä. Leveydellä tai syyvyydellä ei ole niinkään suurta väliä. Yöpöytien pitää olla sopivan korkuiset sänkyyn nähden.

Sain idean. Teen uudet yöpöydät valkoisista omenalaatikoista nostamalla laatikon pystyyn ja ruuvaamalla siihen pyörät. Kyseessä piti olla helppo ja nopea DIY-juttu, mutta hommahan tyssäsi heti alkuunsa. Kaupasta ei nimittäin tahtonut millään löytyä oikean kokoisia ja näköisiä omenalaatikkoja. Valkoisia laatikoita oli kyllä tarjolla, mutta ne olivat liian pieniä. Sopivan kokoiset laatikot olivat taas väriltään jotain muuta kuin valkoisia.


Kaupassa tutkailin tarjolla olevia omenalaatikkoja sen verran, että rakenne ja mittasuhteet jäivät mieleeni. Kotiin lähdettiin K-Raudan kautta. Tarvittiin lautaa ja pieniä nauloja. Täydellisesti tarkoitukseensa sopivat pienet kirkkaat pyörät löytyivät Tarjoustalosta.


Varaston uumenista löytyi purkinpohjallinen kalustemaalia. Täydellisesti yöpöydäksi soveltuvan kokoinen "omenalaatikko" valmistui yhdessä illassa. Ensimmäinen laatikko eli yöpöytä on siis valmis, vielä tarvitaan toinen.

Jaaa... vielä jos oikein innostun, naulailen kolmannenkin laatikon. Sen paikka olisi terassilla kesäkukkien korokkeena.


-Raasu-