31.12.2014

Valmiina iltaan

Skumpat on kylmässä, raketit on pussissa eteisessä, tinalapio on haettu kaupasta ja tarjottavat siirtyvät kohta uuniin.


Kohta saapuvat vieraat ja uusi vuosikin.


Hyvää uuttavuotta kaikille!

-Raasu-

30.12.2014

Creme brulee -harjoituksia

Sain joululahjaksi kananmunanerottelijan (erottelee keltuaisen valkuaisesta) sekä keittiöhommiin tarkoitetun pienen kaasupolttimen. Näitä molempia apuvälineitä tarvitaan creme bruleen valmistuksessa ja sitä lähdin eilen kokeilemaan elämäni ensimmäistä kertaa. 

Olen syönyt kaupan valmiita creme bruleita sekä popsinut muutaman myös ravintolaolosuhteissa. Viime kesänä nautiskelin liekehtivää paahtovanukasta pariisilaisessa ravintolassa, Seinen rannalla (oh!). Minulla siis on jonkinlainen kässäri siitä miltä vanukkaan tulisi maistua. Sitä käsitystä kohti!



Täydensin viime lauantaina Teema-astiastoani muutamalla pienellä kupposella, jotka muistuttavat kokonsa puolesta creme brulee -vuokia. En muuten jostain syystä ollut aikasemmin tietoinen, että Iittala-astiat kestävät uunissa. Nyt tiedän senkin. Vaikka eihän se toisaalta kovin ihmeellinen uutinen olekaan kun miettii astioiden syntyvaiheita ja lämpötiloja joissa ne tehtaalla "muovaillaan". Joka tapauksessa, minulla oli siis brulee-kupposet ostettuna valmiiksi.

Itse vanukastaikinan teko on aika simppeliä, sillä raaka-aineita ei ole kuin kourallinen. Kananmunaerottelijani toimi juuri niin näppärästi kuin kuvittelinkin sen toimivan, taikinakulhoon sujahteli oikein puhtoisia keltuaisia. Leipuroinnin vaikein osuus oli paistaminen ja lähinnä vain sen takia, että vanukkaat paistetaan vesihauteessa. Laitoin vanukaskupposet uuninpellille ja lisäsin pellin pohjalle reilusti vettä. Paistuneiden vanukkaiden poisto uunista oli melkoisen jännittävää puuhaa pellillä kiehuvan veden ansiosta. Säilyin kuitenkin palovammoitta.

Kun paistetut vanukkaat olivat jäähtyneet jonkin aikaa jääkaapissa, ripottelin niiden päälle ruokosokeria. Pikkuinen kaasupoltin oli kätevä härveli myös, paahdoin sillä sokerin vanukkaan päältä. Pinnasta tuli mukavan rapsakka ja hyvän makuinen. Creme bruleet on täydellinen yhdistelmä rapsakkaa ja silkkisen pehmeää suutuntumaa ja lämpimän ja kylmän komboa.

Vaikka itse sanonkin niin nämä eilen itse tehdyt bruleet olivat kyllä todella hyviä ja aion tehdä vanukkaita heti huomenissa uudelleen, uuden vuoden kunniaksi! 

PS. Raketit on jo ostettu.

-Raasu-

28.12.2014

Joulun jälkeen asioille

Meillä oli eilen touhukas päivä. Kävimme kaupoilla, asioilla, kuten niin moni muukin joulunpyhien jälkeen. Kävimme ensitöiksemme Luhdan alennusmyynneissä hankkimassa meille molemmille aikuisiän ensimmäiset toppahousut. Hyvät housut sieltä edukkaasti molemmille löytyikin. Sen jälkeen suuntasimme kehystämöön.


Ostin vähän aikaa sitten kirpputorilta juhannusruusuja esittävän akvarellityön. Yritin sovitella siihen ensin kaupan valmiita kehyksiä, mutta sopivan muotoisia ei tuntunut löytyvän. Siispä kuljetimme taulun vanhoine kehyksineen Seven Artiin. 

Liikkeen myyjä tunsi kehysasiat hyvin, siinä ei kauaa ihmetelty kun sopivat värit ja paspartuut oli löydetty. Mikä oli hieman yllättävää, myyjä otti taulun alkuperäiset kehykset, värit ja tunnelman huomioon kaikissa valinnoissa. Hän tutkaili tarkkaan taulun vanhan lasin ja taustapahvin, josko niitä olisi voinut käyttää uusissa kehyksissä. Hän kertoi, että jos vanha taustapahvi ei jostain syystä sovikaan uuteen kehykseen, siinä olevat taulun tiedot (tarra jossa kerrotaan taiteilija, taulun nimi ja maalausvuosi) siirretään uuteen taustapahviin. Siitä lähdettiin, että vanhat osat käytetään jos pystyy.

Valitsin uusiksi kehyksiksi valkoiseksi maalatut modernit puukehykset. Melko ohuet ja simppelit. Paspartuun sävyn valinnassa tukeuduin asiantuntevaan myyjään ja hänen valintansa näyttikin oikein hyvältä.

Kehystämön jälkeen kävimme syömässä Amarillossa. Vatsat pulleina kävimme vielä lopuksi ostamassa muutaman uuninkestävän pikkuvuuan tulevia Creme Brulee -kokeilujani varten. Sain nimittäin joululahjaksi sellaisen kaasupolttimen, jolla voin paahtaa sokeria esimerkiksi vanukkaan päältä. Luvassa on mielenkiintoisia kokeiluja. :)


Nyt näin aamutuimaan ajattelin korkata joululahjaksi saamamme glögipullon, jonka mieheni veljen tyttöystävä oli asetellut kauniisti keittiöliinan sisään. Pullon viereen oli kääritty tarjoiluohjeet. Kiitos heille mukavasta lahjasta.

-Raasu-

27.12.2014

Valokuvaamista lisävalon kanssa

Olen tänään kokeillut kuvata amarylliksiäni pienen lisävalon kanssa. Kyseessä on oikeastaan kirkasvalon tyyppinen pöytävalaisin, mutta sekin toimii ihan kivasti valokuvausapurina hämärää vastaan.


Verrataanpa vähän kuvauksiani. Ykkös-kuvan otin eilen ilman lisävaloa ja ilman salamaa. Vaalensin kuvaa kameran asetuksilla sekä kuvanmuokkausohjelmalla. Kakkos-kuvan otin tänään apuvalon kanssa. Kamerassa oli samat asetukset kuin eilen. En ole jälkikäsitellyt kuvaa lainkaan muokkausohjelmalla. Kumpi amaryllis-kuva on parempi?


Asia on selkeä. Tarvitsen kuvauksilleni apuvaloa tukevan jalustan lisäksi. Itse olisin valmis käyttämään kotikutoista apuvaloani, mutta mieheni on päättänyt panostaa harrastukseeni, mikä on varsin imartelevaa. Kuvailen kuulemma sen verran paljon ja innokkaasti, että tarvitsen oikean kuvausvalon. :) Kuulin juuri, että valo on jo tilattu ja matkalla kotiin postin mukana.

-Raasu-

26.12.2014

Kuvausvalo?

Sain mieheltani joululahjaksi kamerajalustan. Sellaisen korkean säädettävillä jaloilla. Olen sen avulla räpsynyt nyt kuvia tänään ja eilen illalla. Tukeva jalusta on ihan ehdoton apuväline valokuvauksessa. Kuvat onnistuvat varmemmin.


Tänään valkoista amaryllistä kuvaillessani varmistuin siitä, että tarvitsen kuvailuharrastustani varten myös jonkinlaisen kuvausvalon. Luonnon valo ei mitenkään riitä ja kuvajälki kärsii hämärästä. 

Mitä jos toivoisin kuvausvalon uudenvuodenlahjaksi? Hmm... Se ei taitaisi mennä läpi. Onneksi minulla on pian syntymäpäivät. Mahtaakohan kuvausvaloja löytyä helposti kaupoista... Tohtiiko tässä nyt heti joulun jälkeen ylipäätään toivoa mitään lahjavuorien keskeltä.

-Raasu-

25.12.2014

Keltaiset joululahjani

Sain vanhemmiltani eilen joululahjaksi keltaiset Nappula-kynttiläjalat. Korkean ja matalan. En tiedä mistä he olivat arvanneet, että olen tuumaillut juuri niiden hankkimista jo jonkin aikaa. 


Valkoiset Nappulat minulta löytyi jo ennestään. Valkoisten ja keltaisten Nappulaliiga on nyt kokonaisuus, joka sopii hienosti aikaisemmin askartelemiini tauluihin. Nappuloiden keltainen sävy on kuin ihmeen kaupalla aivan sama kuin taulun kirjaimissa.


Tänään on ihanan rauhallinen ja rentouttava joulupäivä. Kohta syödään vähän lisää kinkkua ja muita jouluherkkuja. Myös Domino-kuppikakkuja, joita löytyy yhä yllinkyllin jääkaapista.

-Raasu-

24.12.2014

Jouluaaton kuppikakut

Leivoin eilen ensimmäistä kertaa uuden Kuppikakku -kirjani mukaan. Monista vaihtoehdoista valitsin Domino-kakut. Söpön näköiset ja varmasti hyvän makuiset.


Kuppikakkuja on parisenkymmentä ja ne matkaavat jouluviemisiksi vanhemmille ja sukulaisille. Varoitus: nämä kakkuset ovat taatusti epäterveellisiä. Voita, sokeria ja suklaata ei ole säästelty.


Hauskaa ja makeaa joulua kaikille!

-Raasu-


23.12.2014

Muhkea aito kuusi!

Niinhän siinä sitten lopulta kävi. Haimme eilen illalla naapuriltamme muhkean tuuhean ja aidon joulukuusen. Uusi valkoinen ikikuusi on kaunis ja sopii hyvin luomaan tunnelmaa pikkujouluaikaan. Tuoksuva tumman vihreä kuusi on kuitenkin se meille oikea joulukuusi.


Koristelin kuusen valkoisilla ja hopeilla koristeilla. Valkoiset koristeet ovat kaikki uusia, sillä aikaisemmat kuusemme ovat olleet hopeiden ja punaisten pallojen koristamia. Punaiset koristeet jäävät tänä vuonna koristelaatikon pohjille. Valkoiset koristeet näyttävät todella kauniilta tumman kuusen oksilla.

Löysin Anttilasta kaksi valkoista lintukoristetta ja niistä tuli heti omat suosikkini. Ne ovat todella kauniit! Toivottavasti lintuja on myynnissä vielä jatkossakin, jotta saan niitä vielä muutaman lisää.


Valkoiset kynttelikkö-koristeet ovat Ikeasta. Niitä olisi oikeastaan voinut ostaa parikin paketillista, sillä ovat tosi hauskan näköiset. Oih, miksi alankaan säästäväiseksi väärällä hetkellä?


Kimaltavat hopeiset tähdet ovat löytöjä aikaisemmilta vuosilta.


Valkoiset mattapintaiset pallot on hankittu Prismasta. Yksinkertaisen kaunista.


Lumipalloa muistuttavat joulupallot on Kodin1:stä. Materiaali on pehmeän pumpulimainen ja pallon pinnalla on jäähileitä muistuttavaa glitteriä. Näitäkin palloja olisi voinut ostaa vähän enemmän, nyt sain mukaani liikkeen kolme viimeistä pallukkaa. Joulukuusi olisi hieno myös pelkästään näillä lumipalloilla koristeltuna.


Ja tässä on koko komeus. Koristeita on aika paljon eli hienovaraisesti muotoiltuna kuusityylimme on melko amerikkalainen. :) 

Mutta katsokaapa miten muhku kuusi on. Meillä ei ole koskaan aikaisemmin ollut näin tuuheaa ja pullukkaa kuusta. Kuusi ei mahtunut kunnolla ovesta sisään ja aika monen neulasen matka päättyi ovikynnykselle, mutta saatiin kuin saatiinkin kuusi sisälle ja omalle paikalleen olohuoneeseen. Naapurimme kuuset ovat olleet joka vuosi todella kauniita ja tuuheita. Toivottavasti hänen kuusimetsänsä anti riittää vielä moneksi vuodeksi eteenpäin.

-Raasu-

22.12.2014

Valkoinen kuusi

Meillä on viime päivät pohdittu kovasti aidon joulukuusen merkitystä. Meillä on aina aikaisemmin ollut aito vihreä hopeakuusi, mutta tänä vuonna herättelin ajatuksen valkoisesta ikikuusesta. Mieheni on jo ajatukselle lämmennyt, että tekokuusi on kuulemma riittävä. Omia aivonystyröitäni ajatus kuitenkin vielä vähän häiritsee, vaikka uusi valkoinen kuusemme onkin kaunis.


Naapurimme myy itse kasvattamiaan joulukuusia. Aito kuusi on siis vain 100 metrin päässä, nostimme jo käteistäkin kuusiostosta varten. Vielä on hetki aikaa pohdiskella ja punnita asiaa, h-hetki on vain kahden yön päässä.

-Raasu-

20.12.2014

Finlandia-talossa Jennin kanssa

Kävin eilen Jenni Vartiaisen ensimmäisessä konsertissa Finlandia-talossa. On se vaan taitava laulaja ja livenä vielä parempi. Konsertti oli loppuunmyyty ja tupa oli siis ääriään myöten täynnä.


Ensimmäinen puoliaika mentiin intiimisti jalkalamppujen valossa. Väliajalla roudarit muuttivat lavaa hieman ja tauon jälkeen alkoi sitten kunnon pikkujoulu-disco. Yleisö lauloi, heilutti käsiä ja nousi lopuksi tanssimaan. Jenni ehti jo kerran lopetella ja poistua lavalta, mutta yleisö taputti ja huusi hänet takaisin vielä kolmen kappaleen ajaksi. Konsertti venyi kolmetuntiseksi ja tunnelma oli katossa.


En ollut koskaan aikaisemmin käynyt Finlandia-talossa. Miksiköhän? Ei vain ole sattunut kohdalle. Paikka on hieno ja paikalle tulo on pitkämatkalaisillekin helppoa. Talon alta löytyy paljon parkkitilaa omalla autolla tuleville ja hissillä pääsee parkkihallista suoraan talon aulaan.


Konsertin alkua odotellessa tutkailimme Finlandia-talon aulataidetta. 


Kierrellessä törmäsimme mm Urho Kekkoseen ja Alvar Aaltoon, vanhoihin tuttuihin.


Hieno konsertti-ilta, pitää joskus ottaa uusiksi. 
Nyt päässäni soi korvamatona Kohtalokas Samba!

-Raasu-

19.12.2014

Avaruus

Tässä on oma joululaulusuosikkini. <3


Ei enää montaa yötä jouluun!

-Raasu-

18.12.2014

Marmoriset tuikkukupposet

Äitini antoi vähän aikaa sitten kirpparilta löytämänsä pienet marmoriset tuikkukupposet minulle. Viimeksi kirpparilla käydessäni bongasin kaksi aivan samanlaista kippoa lisää. Nyt minulla on niitä neljä eli tarpeeksi ja hintaa koko setille taisi kertyä huimat kaksi euroa.



Kiiltävä valkoinen marmori on kaunis valkoisella lasipinnalla, olohuoneemme leveän TV-tason päällä.

-Raasu-

17.12.2014

Joululahjataulu itselleni

Käväisin taas pari päivää sitten kirpparilla. Tällä kertaa löysin tälläisen kauniin ruusutaulun.


Akvarelliteoksen on taiteillut Taimi Ikkala. Aiheena on Juhannusruusut.


Irroitin kuvan kehyksestään, sillä aion hankkia sille uudet valkoiset raamit.


Kunhan saan taulun kehystettyä, laitan sen työhuoneemme seinälle muistuttamaan kesästä, jota näin joulukuussakin kesäihminen jo paljon kaipaa.

-Raasu-

16.12.2014

Pikkujoulujen tunnelmissa

Otin viime lauantaina, vähän ennen kuin vieraat saapuivat, muutaman kuvan kotimme pikkujoulutunnelmasta.


Kattauksesta tuli musta-puna-valkoinen.


Puna-valko raidalliset servetit sopivat hyvin yhteen polkkatankojen kanssa.


Vihreät kuulat maistuvat hyviltä, mutta myös näyttävät kauniilta jalallisessa lasissa.


Vasemman puoleinen Pink -skumppa oli pikkujouluraatimme mieleen. Makean ystäville.


Laitoin joulupallot hopeisen pienen tarjottimen päälle kekoon. Koristeet odottavat vielä hetken pääsyään kuusen oksille. Valokuvaajakin pääsi tähän otokseen moneen kertaan.



Juhlat menivät oikein mukavissa tunnelmissa pelejä pelatessa ja jouluherkkuja popsiessa. Kiitos kaikille mukana olleille!

-Raasu-


13.12.2014

Pikkujoulujen jalkkiskakku

Vanha kunnon porkkanakakku taipui illalla jalkapallokentäksi. En tiedä miten jalkkis liittyy pikkujouluihin, mutta ainakin se on ihan hauskan näköinen.


Seuraavaksi joulutorttujen äärelle. Ostin luumumarmeladin sijaan paiston kestävää appelsiinimarmeladia. Kaikki tarjottavat tulee olemaan tänään villisti perinteisestä poikkeavia.

-Raasu-

12.12.2014

Pikkujouluvalmisteluja

Vietämme huomenna lauantaina pikkujouluja ystävieni kanssa. Kokoonnumme meille ja olen kiireiltäni yrittänyt viikolla siistiä kotia juhlakuntoon. Meidän tapauksessa juhlasiivoukset tarkoittavat yleensä sitä, että ihan vaan pikaisesti kiinnitetään vähän listoja tai ihan vähän maalataan seiniä. Mieheni kunnostautuu tämän tyyppisessä toiminnassa erityisesti. Eilenkin meillä viuhui imurin lisäksi myös jiirisaha. "Vielä ehtii". :) Nyt meillä on keittiön ja olohuoneen välinen oviaukko kauniisti kulmalistoitettu ja se on hieno juttu. Mieheni on remppasankari.



Pikkujoulujen ruokatarjottavat ovat vielä suunnitteluasteella. Niiden kanssa taitaa tulla vähän kiire. Tänään illemmalla olisi tarkoitus leipoa jotain makeaa piirakkaa tarjottavaksi. Huomenna aamupäivästä pyöräytän vielä muutamat marmeladijoulutortut. Tänään täytyy vielä ehtiä käydä ruokakaupassa ostamassa tarvikkeita.

Annoin miehelleni tehtäväksi keksiä ja laittaa valmiiksi jonkin hauskan porukalla pelattavan konsolipelin illan ratoksi. Sellaiset ohjelmanumerot olen havainnut hyviksi omassa ystäväpiirissäni. Pelit murtavat jäätä hyvin myös toisilleen tuntemattomien ystävien kohdatessa ensikertaa.



Tonttulakit etsin joulutarvikkeiden joukosta myös tällä viikolla. Eihän pikkujoulut ole mitään ilman tonttuja. Pari pientä joululahjaakin kääräisin jo paperiin, jotta voin antaa ne ystävilleni huomenna. En näe heitä välttämättä toistamiseen ennen jouluaattoa, joten nyt viimeistään on lahjojen vaihtamisen aika. Mistä tulikin mieleen, että ystävättäreni puolivuotiaalle pikkuneidille ei ole vielä lahjaa hankittuna! Se täytyy ostaa vielä tänään. Lahjan on oltava ehdottomasti jotain rapisevaa, sillä rapisevat jutut näyttävät kiinnostavan neitiä erityisesti. Myös pehmoperhosten siivet näyttävät maistuvan. :)

Ai niin! Löysin Prismasta ison valkoisen olkipukin joka seikkailee postauksen kuvissa portaikkomme keskitasanteella. Pukki - Portaiden Vartija.

-Raasu-

9.12.2014

Joululahjatoiveeni

Tässä olisi muutama joululahjatoiveeni tälle vuodelle. Kaikki jostain syystä keittiötarvikkeita, ehkä sisäinen leipurini on vihdoin herännyt.

Kuvat: Stockmann.fi

Kananmunanerottelijaa tarvitsee harvoin, mutta sitten kun tarvitsee se on varmasti todella näppärä. Taitava leipuri erottelee valkuaisen ja keltuaisen ilman apuvälineitä, mutta minulle erottelijasta olisi varmasti iloa. 

Aloittelevana pastamaisterina Pastabike-leikkuri olisi todella mielekäs lahja. Minulta löytyy jo pastakone, jolla saan tehtyä lasagnelevyjä ja tagliatelleja. Tällä leikkurilla laajentaisin repertuaariani entisestään. Pastan valmistus on askartelijan kokkausta.

Koko Suomi Leipoo -ohjelman innoittamana haluaisin päästä kokeilemaan kerroskakun värkkäämistä. My WonderCake Square -kakkupohjista olisi siihen hommaan kovasti apua. Näitä kakkuvuokia on myynnissä myös pyöreitä, neliöt miellyttäisivät silmääni kuitenkin enemmän.

-Raasu-

6.12.2014

Joulukonsertissa

En ollut koskaan aikaisemmin käynyt Helsingin Johanneksenkirkossa, mutta nyt olen. Kävimme siellä eilen illalla joulukonsertissa, jonka tähtinä olivat oopperalaulajat Laura Pyrrö ja Hannu Jurmu, Lohjan kaupunginorkesterin säestyksellä.


Suuri kirkko oli melkein täynnä yleisöä, vain parvella oli jonkin verran paikkoja vapaana. Penkkirivien molempiin päihin oli laitettu kynttilöitä ja ne muodostivat keski- ja sivukäytäville kauniit kynttiläkujat. Muuten kirkko oli alttaria lukuun ottamatta hämyisä ja tunnelmallinen. Kaunis.


Sopraano ja tenori vuorottelivat laulaen tuttuja joululauluja. Välillä orkesteri soitti jouluisen sävelmän ilman vokalistia. Ilta alkoi juhlavasti Sibeliuksen Andante Festivolla. Laura Pyrrön esittämä "lumiukkolaulu" eli Walking in The Air sai suurimmat aplodit ja hienoltahan se sopraanon äänellä kuulostikin. Itse bongasin ohjelmistosta itselleni tuntemattoman uuden joululaulun, nimittäin Antti Nissilän Hiljainen Gloria. Tuohon biisiin piti palata tänään aamulla Spotifyn avustuksella. Todella kaunis kappale, sävel ja sanat. Vähän erilainen kuin muut joululaulut. Suosittelen tutustumaan siihen jos se ei ole ennestään tuttu.

Tumma talvinen taivas ja yö maa kuin hopeaa. 
Jäätynyt puu alla ikkunan säteet kuun heijastaa. 
Jouluyön hiljaisuuteen jään yksin valvomaan 
salaa kuunnellen enkeleiden hiljaista Gloriaa.

Tänä yönä sen kaikuun nukahtaa jos saa, 
satu suurempi maailmaa sielun rauhoittaa, 
sielun rauhoittaa.

Jouluyön salaisuuden jo luulin kadonneen. 
Vaieten vastaa se kaipaukseeni taas uudelleen. 
Lapsen uskoa hetken saa viisas kumartaa 
salaa kuunnellen enkeleiden hiljaista Gloriaa.

Tänä yönä sen kaikuun nukahtaa jos saa, 
satu suurempi maailmaa sielun rauhoittaa, 
sielun rauhoittaa.


Kokonaisuudessaan hieno konsertti-ilta. Ensimmäinen joulukonserttini, mutta ei varmasti viimeinen. Tästä taitaa tulla perinne.

Hyvää ja rauhallista itsenäisyyspäivää sinulle!

-Raasu-


2.12.2014

Halosenniemen joulumyyjäisissä

Piipahdimme viime lauantaina Tuusulassa, Halosenniemessä. Halosenniemihän on taiteilija Pekka Halosen ateljeekoti, joka löytyy Tuusulanjärven rannalta, kapean niemen nokasta. Nyt taidemuseona toimivaan vanhaan rakennukseen oli laitettu pystyyn joulumyyjäiset. Sieltä löytyikin sitten monen moista joululahjaa ostettavaksi. Ostoksia en viitsi nyt esitellä, sillä tulisin pilanneeksi lahjayllätykset läheisiltäni. Vihjattakoon, että mukaan tarttui käsityöharrastajien tuotoksia, vähän kaikenlaista. :)


Halosenniemi

Päivä oli sumuinen ja hämärä, niinkuin marraskuulle sopii. Se ei kuitenkaan menoa haitannut ja myyjäisille oli kertynyt ihan kivasti porukkaa. Vierailijoiden virta oli tasainen koko sen ajan kun olimme itse paikalla.

Joulutori oli Halosenniemen lisäksi levinnyt myös lähellä sijaitsevaan runoilija J. H. Erkon taiteilijakotiin. Kävimme myös siellä. Vanha talo oli itsessään jo näkemisen arvoinen (valitettavasti en saanut talosta hyvää kuvaa), mutta sinnekin oli tullut monenlaista käsityö- ja taidemyyjää.

Erkkolan taulutaidetta

Kivenheiton päästä Erkkolaa löytyi vielä Aleksis Kiven viimeinen asuinmökki ja pitihän sitäkin käydä vähän tiirailemassa. Tähän aikaan vuodesta taloon ei päässyt sisälle, mutta ulkopuoleltakin oli kiva ihmetellä ja katsella. Mökki oli todella pikkuruinen, yksiömökki. Hassua ajatella, että joku (Aleksis Kivi) on asunut siellä.


Aleksin Kiven kuolinmökki

Kaiken kaikkiaan, Tuusulan Rantatie on näkemisen arvoinen paikka jo itsessään. Paljon kauniita vanhoja huviloita, lukuisia näyttäviä portinpieliä ja huikeat järvimaisemat. Menemme varmasti ensi kesänä tutustumaan Rantatien antiin tarkemmin. Joulumyyjäisten paikaksi ei voisi olla yhtään sen sopivampaa. Saatiin ostosten lisäksi mukaan iso annos vanhanajan joulufiilistä.

-Raasu-

1.12.2014

Keittiön uusi kello

Tässä on keittiömme uusi seinäkello. 
Kello on kokonaan valkoinen indeksejä myöten, vain osoittimet erottuvat mustalla värillään ja niinhän se sopii ollakin. Kello sopii hyvin yhteen keittiön valkoisen String-hyllyn kanssa.


Edukas ja tyylikäs kello löytyi Clas Ohlsonin hyllystä. Yhtäkyytiä juokseva sekuntiosoitin pitää herkkäkorvaisen mielestä vähän liian kovaa ääntä, mutta uskoisin tottuvani siihen. Ja jos en totukaan niin näppäränä kello-osaajana pyöräytän seinäkelloon uuden hiljaisemman koneiston. Tyyli ennen kaikkea. :)


-Raasu-