Oli aika palata vanhan harrastuksen pariin ja kaivaa esille helmityöt. Aika hyvin sitä pystyy palauttelemaan mieleen miten homma sujuu.
Suunnilleen seitsemän vuotta sitten lupasin äidilleni, että punon hänelle helminauhan. Esittelin hänelle helmet, silkin ja lukonkin. Saatoin esitellä jopa keskeneräistä punosta. Vaan eipä helminauha valmistunutkaan kuten suunnitelmissa oli. Nyt viimein sain aikaiseksi ja punoin nauhan valmiiksi.
Te joilla on tietotaitoa helmien punonnasta, osaatte kuvitella miten raastavaa on jos helmisilkki katkeaa suurinpiirtein puolessa välissä työtä. Siinä ei auta muu kuin purkaa koko siihen asti punottu nauha ja aloittaa alusta. Siinä sitä vasta on suuri riski jättää nauhan punominen seitsemän vuoden päähän. :)
Nyt kun pääsin taas helmien makuun, olen punonut samantien useamman nauhan. Nyt on meneillään harmaansävyisen rannekorun punonta. Olen myös uskaltanut jo vierailla useammallakin tarvikemyyjän sivulla tiirailemassa uusia helmivalloituksia. Tästä se taas lähtee.
Satuin huomaamaan jalometallialan ammattilehteä pikaisesti pläräillessä, että helmet ovat tulossa taas muotiin. Helmiheräämiseni taisi siis osua just eikä melkein.
-Raasu-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti