Joululahja-aarre mieheltäni

Kilttinä on oltu, sain mieheltäni joululahjaksi tämän kauniin pienen rasian.
Koska olen varsinainen "harakka" eli kovasti kiiltävän perään, oletin rasian yksin olevan varsinainen lahja.

Rasian sisältä paljastui kuitenkin Lumoavan (suosikki korumerkkini ja mieheni tietää sen) Pihla -korvakorut. Puuttuva palanen. Sain aikaisemmin tänä vuonna, hääpäivänä itseasiassa, Pihla -sarjan kaulakorun.

Olen korujen suurkuluttaja, jos niin voi sanoa. Pidän koruja aina ja jonkun mielestä varmasti liikaakin. Ei ole olemassa juhlakoruja ja arkikoruja, minä pidän kaikkia korujani myös arkisin. Tämä taipumukseni viittelöi koulutustaustaan.

Hopea on the materiaali. Jalometallityö -opettajani sanoi aikoinaan, että hopean hohto lyö valkokullan laudalta mennen tullen. Ja tottahan se on, valkokulta ei ole koskaan sävyltään yhtä kaunis kuin kirkas hopea.

Pidän paljon mustia tai muuten tummia vaatteita, isot hopeakorut sopivat mielestäni parhaiten tummiin sävyihin. Kultakoruja minulla ei juurikaan ole. 

Mieheni tuntee korumakuni hyvin ja osui tälläkin kertaa nappiin. Nyt setti on ehjä.

*Raasu*