Meilläpäin on juhlittu vuoden vaihtumista jo viime viikosta. Ensimmäisistä rakettipamauksista alkaen. Naapurin lapset ovat ampuneet uudenvuodenraketteja nyt jo useampana päivänä putkeen (äskenkin pamahti, vaikka kello on näin vähän aamulla). Vaikka vuodenvaihde on ihan korvilla niin silti pelästyn jokaista pamausta, ampuvat ihan lähellä. Turvallisuusfriikkinä toivon, että lapsilla on suojavempaimet päällä kun leikkivät tulella ja pommeilla (ompa absurdi lause).
Naapurusto on hoitanut ilotulitteet meidänkin puolesta nyt jo kolmen vuodenvaihteen ajan. Meidän ei niitä tarvitse hankkia, täällä paukkuu kylliksi muutenkin. Pientaloalue muistuttaa sotatanteretta koko juhlapäivän ajan. Raketit on ihan jees, mutta niiden valtava määrä hämmentää. Peltikatolle ropisee rakettitikkuja ja pihalta löytyy paljon paukkuroskaa. Mihin ovat kadonneet pellonreunat ja parkkipaikat, johon ennen keräännyttiin ampumaan raketteja?
Nakit ja perunasalaatit käytiin ostamassa eilen. Tinat löytyy entuudestaan. Muita perinteitä tähän päivään ei taidakaan liittyä, ei meillä. Nyt sitten kaikki harjoittelemaan päivämäärien kirjoittamista niin, että vuosi menee oikein. Ei kai tässä muu muutu? En halua olla synkkämielinen kölli, mutta parasta uudessa vuodessa on vapaapäivät ja illanistujaiset ystävien kanssa. Aikakäsitykseni on lineaarinen, joten henkilökohtaisen aikamittarin rattaiden nytkähdystä ei ole luvassa.
Heräsin vähän liian aikaisin iltarientoja ajatellen, mutta ei se mitään. Vapaapäivien aamut ovat ihan parhaita! Paino sanalla; vapaapäivien. Kohta pyörähdän leipoen porkkanakakkua ja sitten silittelen vaatetuksen illaksi. Tai toisinpäin. Tai jos en jaksa leipoakaan niin sekin on ok, ei odotuksia.
Koko päivä aikaa, tehdä mitä haluaa.
Hauskaa päivää ja juhlailtaa kaikille!
*Raasu*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti